Freiburgin kulttuuriarkisto: DDR-perinnöstä nykypäivän koulutushyökkäykseen!

Freiburgin kulttuuriarkisto: DDR-perinnöstä nykypäivän koulutushyökkäykseen!

Freiburgin kulttuuri- ja mainoshistorian arkisto (KWAF) ottaa merkittävän askeleen DDR:n historian säilyttämisessä. Perustamisestaan ​​lähtien se on ollut lähes kaikkien DDR:n kuvitetun lehdistön koti ja tarjoaa näin syvällisen katsauksen tämän ajan arkeen ja mainonnan historiaan. Aloitteen arkiston perustamisesta käynnistivät 1980-luvun puolivälissä Dirk Schindelbeck sekä historioitsijat Rainer Gries ja Volker Ilgen. Tuolloin todisteita jokapäiväisestä aineellisesta kulttuurista ei pidetty keräämisen arvoisena, mikä tekee projektista sitäkin merkittävämmän. Arkiston aineistoa laajennettiin mainosalan ammattilaisten testamenttien ja yksityisten hankintojen kautta, jolloin syntyi kattava kokoelma, joka sisältää historiallisia mainoslehtiä ja naistenlehtiä molemmista Saksan osavaltioista.

Arkisto nousi erityisen tärkeäksi DFG:n vuosina 1992-1997 rahoittaman ”Kahden Saksan valtion propagandahistoriaa verrattuna vuosiin 1949–1971/72” -projektin myötä. Hankkeen avulla on mahdollista hankkia historiantutkimuksen kannalta korvaamattomia arjen lähteitä. Suuri määrä DDR:n nimikkeitä, kuten "NBI", "Free World", "Das Magazin" ja "Der Eulenspiegel", on nyt osa arkistoa. Tämän kokoelman tarkoituksena on auttaa tekemään oikeutta jokapäiväiselle historialle sekä historialliseen mainontaan saksalais-saksalaisessa historiassa.

Historian työpajaliikkeen vaikutus

KWAF:n syntymiseen vaikutti historian työpajaliike, joka on omistautunut erityisesti arkielämän ja mentaliteetin historiaan liittyviin kysymyksiin. Schindelbeck on käsitellyt intensiivisesti mainonnan roolia Länsi- ja Itä-Saksan mentaliteettihistoriassa. Mainonta ei nähdä pelkästään tarpeiden tyydyttämisen välineenä, vaan myös ajankäytön kertovana välineenä ja propagandavälineenä, jolla on syvällinen vaikutus yhteiskunnallisiin rakenteisiin.

Vuonna 2023 Schindelbeck päätti lahjoittaa suosittujen ja erikoistuneiden aikakauslehtien arkistot Freiburgin yliopiston kirjastolle. Tämä lahjoitus varmistaa, että kokoelma ei katoa ja on suuren yleisön saatavilla. Pienemmät kokoelmat, kuten mainosesitteet, säilyvät Schindelbeckin yksityisessä arkistossa. Tämä luovutus vahvistaa entisestään kokoelman tieteellistä ja kulttuurista merkitystä.

Kulttuurihistoria ja sen merkitys

Kulttuurihistorian tutkimus, erityisesti suhteessa DDR:ään, ei koske vain eliittiä, vaan korostaa myös koko väestön elämän realiteetteja. Kuten Volker Braun totesi 1980-luvulla, ihmiset olivat SED-politiikan keskiössä, millä on suuri merkitys monissa kulttuurihistoriallisissa analyyseissä. Historioitsijat analysoivat erilaisia ​​sosiaalisia ja kulttuurisia ryhmiä korostaen kulttuurin käytännön puolta, kuten Karl Marx korosti.

DDR:ssä kulttuurihistoria oli usein laiminlyöty tutkimusala, koska kulttuuriset realiteetit törmäsivät usein SED:n johdon minäkuvaan. Joachim Streisandin kaltaiset tutkijat työskentelivät DDR:n kulttuurihistorian parissa, mutta eivät useinkaan kyenneet saattamaan hankkeita päätökseen. Tämä osoittaa, kuinka tärkeää on esittää DDR:n erilainen kulttuurihistoria, joka vangitsee yhteiskunnan monimutkaiset yhteydet ja sen kulttuurikertomukset.

DDR:n kulttuuripolitiikka oli etusijalla, koska se oli juurtunut syvälle saksalaiseen kulttuurimaisemaan. Se palveli sekä taiteen tukena että poliittisen vallan käyttäjinä, vaikka erilaiset narratiivit, kuten uudelleenkasvatus, korkeakulttuurin ja populaarikulttuurin viljely, olivat aina ristiriitaisia. Näiden elementtien kattava analyysi on tarpeen, jotta voidaan ymmärtää silloisen yhteiskunnan inhimillisiä yhteyksiä ja kuroa umpeen Saksan kulttuurihistorian aukko.