Demokratiakasvatus: Keskeinen aihe Heidelbergin opettajankoulutuskeskustelussa

Transparenz: Redaktionell erstellt und geprüft.
Veröffentlicht am

PH Heidelbergissä käytiin 10.4.2025 koulutuspoliittinen keskustelu demokratiakasvatuksesta, jota vetivät koulutuksen ja politiikan asiantuntijat.

Am 10. April 2025 fand an der PH Heidelberg ein bildungspolitisches Gespräch zur Demokratiebildung statt, geleitet von Experten aus Bildung und Politik.
PH Heidelbergissä käytiin 10.4.2025 koulutuspoliittinen keskustelu demokratiakasvatuksesta, jota vetivät koulutuksen ja politiikan asiantuntijat.

Demokratiakasvatus: Keskeinen aihe Heidelbergin opettajankoulutuskeskustelussa

10. huhtikuuta 2025 pidettiin klo Heidelbergin kasvatustieteellinen yliopisto pidettiin kolmas Heidelbergin koulutuspoliittinen keskustelu (HbG). Tapahtuman otsikkona oli "Koulu puoluepoliittisen puolueettomuuden ja asenteen välisen jännitteen alueella". Tavoitteena oli keskustella demokratiakasvatuksen tärkeydestä koulutuksen, politiikan ja yhteiskunnan edustajien kanssa. Thüringenin perustuslain suojeluviraston puheenjohtaja Stephan J. Kramer korosti avauspuheenvuorossaan, että opettajien on otettava selkeä kanta antidemokraattisia virtauksia vastaan ​​menettämättä puoluepoliittista puolueettomuuttaan.

Kramer korosti, että koulutukseen kuuluu myös poliittinen koulutus, joka on opiskelijoille välttämätöntä. Tätä seurasi tiedetoimittaja Armin Himmelrathin vetämä paneelikeskustelu. Keskustelijoiden joukossa olivat Sabine Barth, tri Havva Engin, Robert Feil ja tohtori Christian Mühleis. Oli yhtä mieltä siitä, että demokratiakasvatuksella on nykyään erityisen keskeinen rooli ja että opettajat ovat tärkeitä arvojen välittäjänä. Rehtori, professori Karin Vach korosti yliopiston vastuuta tulevien opettajien pätevöitymisessä ja korosti tällaisten koulutuspoliittisten keskustelujen merkitystä.

Demokratiakasvatus koko yhteiskunnan tehtävänä

Miten Laatuhyökkäys opettajankoulutukseen kuvailee, että demokratiakasvatus on kaikkien koulujen eikä vain poliittisten luokkien tehtävä. Se koskee kaikentyyppisiä kouluja peruskouluista ammattikouluihin. Valtion perustuslaissa vaaditaan nuorten koulutusta vapauden ja demokratian hengessä, ja valtion koululakiin kirjataan selkeä valtuutus demokratian kasvattamiseen.

Opetus- ja kulttuuriministerikokous on muotoillut kolme lähestymistapaa demokratiakasvatukseen kouluissa: demokratiakasvatus politiikan tunneilla, demokratiakasvatus poikkitieteellisenä opetusperiaatteena ja demokratiakasvatus kouluperiaatteena. Nämä lähestymistavat edistävät avointa opetusilmapiiriä ja sosiaalisia arvoja, kuten suvaitsevaisuutta, ja samalla tukevat opiskelijoiden osallistumista päätöksentekoon ja sosiaalisiin oppimisprosesseihin.

Demokratiakasvatuksen haasteet

Käsite Trierin yliopisto osoittaa, että demokratiakasvatuksesta on tulossa yhä enemmän sosiopoliittinen ja kasvatuksellinen haaste. Opettajien kohtaamia haasteita ovat muun muassa antisemitististen toimien ja rikosten lisääntyminen, koronapandemian aiheuttama epävarmuus sekä valeuutisten ja salaliittokertomusten leviäminen.

1.3.2023 alkanut ADiLA – Active for Democracy Education in Teaching -hanke, jota rahoittaa liittovaltion perhe-, seniori-, nais- ja nuorisoministeriö, pyrkii vahvistamaan demokratiakasvatusta poikkileikkaustehtävänä Trierin yliopiston opettajankoulutuksessa. Heidelbergin kasvatustieteiden yliopisto suunnittelee myös demokratiakasvatuksen asiantuntijapäivää 16. toukokuuta. Tavoitteena on antaa uutta vauhtia opettajankoulutukselle, jotta tuleville opettajille saadaan demokratiakasvatuksen toteuttamiseen tarvittavat työkalut.

Tässä yhteydessä moduuli ”Kasvatuksen peruskysymykset” ja lisätutkinto ”Demokratian koulutus” ovat myös tärkeitä. Opiskelijoilla on myös mahdollisuus aktivoitua ja kouluttautua toukokuussa järjestettävällä rasismin vastaisella festivaalilla. Heinäkuulle 2025 on myös suunniteltu julkisia luentoja "Uskalla olla demokraattisempi".