Digitaalinen maatalous: tuulahdus raitista ilmaa pienyrityksille!

Digitaalinen maatalous: tuulahdus raitista ilmaa pienyrityksille!

Maatalouden digitalisaation edistämisen yhteydessä käynnistettiin tutkimushanke ”Digitaaliset arvoketjut kestävään, pienimuotoiseen maatalouteen” (DiWenkLa). Tämä projekti, jonka Hohenheimin yliopisto ja Nürtingen-Geislingenin talous- ja ympäristöyliopiston (HfWU) tavoitteena on tukea pieniä maatalousyrityksiä digitalisaatiossa. Erityisesti näiden yritysten kilpailukykyä, kestävyyttä ja eläinten hyvinvointia tulisi lisätä. Samalla kiinnitetään huomiota vaaraan, että pienet ja keskisuuret yritykset jäävät digitalisaation jälkeen.

Joitakin tämän projektin osana tutkittavia menetelmiä ovat droonien käyttö kasvitautien varhaisessa havaitsemisessa ja autonomisten robottien käyttö nuorten vihanneskasvien tarkkaan istuttamiseen. Tekoälyn (AI) käyttö laidunkarjan rehutarpeen laskemiseen osoittaa digitalisaation mahdollisuudet. Näiden nykyaikaisten teknologioiden tarkoituksena ei ole ainoastaan ​​säästää resursseja, vaan myös parantaa eläinten hyvinvointia ja alentaa käyttökustannuksia.

Hankkeen yksityiskohdat ja toteutus

DiWenkLa koostuu 14 osahankkeesta, jotka tutkivat erilaisia ​​digitalisointivaihtoehtoja pienempien yritysten tarpeisiin. Tämän hankkeen keskeinen osa on markkinoilla olevien ratkaisujen mukauttaminen hankintakustannusten minimoimiseksi. Myös yritysten välistä yhteistyötä ehdotetaan, mikä on verrattavissa konerenkaan käsitteeseen. Erityistä huomiota kiinnitetään kuluttajien lisääntyviin eläinten hyvinvointiin ja kestävyyteen liittyviin vaatimuksiin.

Keskeinen aihe on korkean suorituskyvyn lehmien tarpeiden ja suorituskyvyn mukainen rehun toimittaminen rehun laatua analysoivilla ja lisäruokintaa suunnittelevilla instrumenteilla. Optisten antureiden käyttö droneissa mahdollistaa myös kasvitautien varhaisen havaitsemisen, kun taas tekoäly edistää kohdennettua tuholaisten torjuntaa. Etenkin monitoimirobotit, kuten Phoenix, istuttavat nuoria kasveja tarkasti ja maaperää suojaavalla tavalla.

Hanke rahoitettiin noin 5,5 miljoonalla eurolla ja se valmistui helmikuussa 2025. Sen toteuttamiseksi Hohenheimin yliopistossa on 11 laitosta, 20 maatalousyritystä ja lukuisia muita yhteistyökumppaneita.

Nykyiset haasteet ja hallituksen aloitteet

Digitalisaatio ei ole vain mahdollisuus, vaan se tuo mukanaan myös haasteita. The Liittovaltion maatalousministeriö (BMEL) muokkaa aktiivisesti maatalouden digitaalisen muutoksen puitteita. Todetaan, että digitalisaatio lisää maatalouden kestävyyttä ja tuottavuutta sekä helpottaa työprosesseja.

Syvälliset analyysit osoittavat, että digitalisoidut prosessit voivat vähentää lannoitteiden, torjunta-aineiden ja energian käyttöä. Digitaaliset sovellukset, kuten sääsovellukset ja droonit, parantavat sekä maanmuokkaus- että sadonkorjuukäytäntöjä. Lisäksi ruokintarobotit ja ilmastointijärjestelmät mahdollistavat merkittävän edistyksen eläinten hyvinvoinnissa ja ympäristönsuojelussa.

Ministeriö on jo ryhtynyt toimenpiteisiin digitaalisen infrastruktuurin laajentamiseksi maaseudulla ja geospatiaalisen ja säätiedon käytön edistämiseksi. Kokeilutiloihin tarkoitetut huoneet on tarkoitettu teknisten ratkaisujen testaamiseen ja digitaalisen transformaation tukemiseen. Myös viljelijöiden lisäkoulutusta ja -koulutusta koskevia toimenpiteitä toteutetaan näiden uusien teknologioiden tehokkaaksi hyödyntämiseksi.

Laajemmassa näkökulmassa digitaalinen muutos osoittaa, että se ei ole vain jo integroitunut monien yritysten hallintoon ja kirjanpitoon, vaan se edistää myös pelto- ja nurmihoidon parantamista. Samoin Itävalta näyttää kuinka Maatalous-, alue- ja matkailuministeriö edistää aktiivisesti digitalisaatiota aloitteilla ja innovaatiotilaprojekteilla.

Kaiken kaikkiaan maatalouden digitalisaatio tarjoaa suuret mahdollisuudet tehokkuuden lisäämiseen ja kestävyystavoitteiden saavuttamiseen. Keskeistä on sekä yritysten tukeminen että uusien teknologioiden saatavuus.