Dr. Pooja Rani: Uusi professori Mannheimissa kestävästä ohjelmistokehityksestä!

Dr. Pooja Rani: Uusi professori Mannheimissa kestävästä ohjelmistokehityksestä!

Tohtori Pooja Rani nimitettiin 17. lokakuuta 2025 Mannheimin yliopiston yritysinformatiikan ja yritysmatematiikan tiedekuntaan. Tiedekunnan dekaani, professori tohtori Claus Hertling ylisti heidän teknistä huippuosaamistaan ​​ja tutkimuksensa yhteiskunnallista merkitystä. Ranin nimittämisen mahdollisti Wübben-säätiön Appointment Accelerator -rahoitusohjelma, jonka tavoitteena on tukea ja edistää saksalaisten yliopistojen kansainvälisten tutkijoiden rekrytointia.

Dr. Ranin tutkimus on erikoistunut ohjelmistokehityksen suunnittelupäätöksiin, jotka tähtäävät nimenomaan kestävän kehityksen edistämiseen. Hän tutkii, kuinka käyttöliittymät voidaan suunnitella niin, että rajalliset käyttäjät tiedottavat tehokkaasti digitaalisten prosessien energiankulutuksesta. Rani näkee Mannheimin yliopiston ihanteellisena paikkana yhdistää kiinnostuksensa tutkimukseen, kestävään kehitykseen ja ohjelmistokehitykseen.

Wübben-säätiön ja kansainvälisen tutkimuksen tausta

Vuonna 2024 käynnistetty Appointment Accelerator -rahoitusohjelma on jo ottanut rohkeita askelia nopeuttaakseen nimitysprosesseja Saksan yliopistoissa. Berliinissä sijaitseva Wübben Science Foundation pyrkii vahvistamaan Saksaa tiedepaikkana ja siten lisäämään mahdollisuuksia rekrytoida korkeasti koulutettuja kykyjä kaikkialta maailmasta.

Kansainvälinen asiantuntijoiden rekrytointi on noussut erityisen tärkeäksi saksalaisille yliopistoille, kun USA:n houkuttelevuus tutkijoille on vähitellen laskemassa ja samalla Kiinan tieteellinen vaikutusvalta kasvaa. Kansainvälisen liikkuvuuden asiantuntija Cathleen Fisher korostaa tarvetta kehittää strategisia lähestymistapoja saksalaisten yliopistojen houkuttelevuuden lisäämiseksi ja tehokkaiden perehdytysprosessien toteuttamiseksi.

Tulevaisuuden visioita kestävän kehityksen ja ohjelmistosuunnittelun alueilla

Tohtori Rani aikoo keskittyä vihreään ohjelmistosuunnitteluun, tekoälyyn ja luonnollisen kielen käsittelyyn seuraavan viiden vuoden aikana. Nämä tekniikat on tarkoitettu automatisoimaan ohjelmistokehityksen laadunvarmistusta. Keskittyminen kestäviin käytäntöihin on yhä tärkeämpää ohjelmistokehityksen lisäksi myös muilla teollisuuden aloilla.

Resurssien tehokkaan käytön tärkeyttä tuotannossa korostavat ajankohtaiset ympäristöhaasteet. Esimerkiksi digitaalisen tuotepassin kehittäminen voi olla ratkaisevassa asemassa tuotteiden ja niihin käytettävien resurssien läpinäkyvyyden kannalta. Tämä tukee ajatusta kiertotaloudesta, jossa kierrätyksen ja uusiutuvien energialähteiden käyttö on yhä tärkeämpää, mikä on olennaista myös ohjelmisto- ja laitekehityksen saralla.

Kaiken kaikkiaan se osoittaa, että ohjelmistosuunnittelun ja kestävän kehityksen yhteydellä voi olla tulevaisuuteen suuntautunut rooli, ei vain ohjelmistoteollisuudessa, vaan myös laajemmin kestävän tuotannon ja resurssien käytön näkökulmasta. Esitetyt lähestymistavat ja ohjelmat auttavat asettamaan Saksan johtavaksi tutkimus- ja innovaatioalueeksi ja vastaamaan tehokkaasti tulevaisuuden haasteisiin.