Maahanmuuttajien terveydenhuolto: epätasa-arvon mysteeri paljastui!

Maahanmuuttajien terveydenhuolto: epätasa-arvon mysteeri paljastui!

Heidelbergin yliopiston tutkimuslehden RUPERTO CAROLA ajankohtaisen numeron keskiössä ovat tutkimuksen ja terveydenhuollon viimeisimmät saavutukset. Julkaisu kattaa useita eri aiheita, mukaan lukien kielitiede, biofysiikka ja neuroimmunologia. Erityisesti painotetaan muuttoliikettä ja kielellisen perinnön käsittelemistä sekä aktiivisen aineen fysiikkaa ja kehon oman puolustuskyvyn aktivointia aivokasvaimia vastaan. Nämä aiheet ovat erityisen tärkeitä tiedeyhteisölle ja kiinnostuneelle yleisölle, kuten uni-heidelberg.de raportoitu.

Keskeinen keskustelunaihe uudessa painoksessa on aktiivisuuden ja passiivisuuden rooli elämän eri alueilla. Asiantuntijakeskustelu prof. tohtori Beate Ditzenin, psykologin ja prof. tohtori Ludger Liebin, saksalaisen tutkijan kanssa, on omistettu passiivisuuden kriittiselle arvioinnille. Tämä haastaa laajalle levinneen ajatuksen, että tavoitteellinen toiminta voi saavuttaa kaikki asetetut tavoitteet. Lehti ilmestyy kahdesti vuodessa ja se on saatavana sekä saksan- että englanninkielisinä tiivistelminä.

Terveydenhuolto maahanmuuttajille

MGH Center for Immigrant Health (CIH) on vakiinnuttanut asemansa tärkeänä instituutiona erityisesti terveydenhuollon alalla. CIH:n ohjelma keskittyy kliiniseen hoitoon, koulutukseen ja tutkimukseen maahanmuuttajien terveyden edistämiseksi. Tämä tehdään tavoittamalla ja tukemalla maahanmuuttajien, työntekijöiden ja heidän perheidensä pääsyä lääketieteellisiin, hammaslääketieteellisiin ja sosiaalisiin resursseihin, kuten esim. massgeneral.org raportoitu.

CIH-tiimi tuo asiantuntemusta eri lääketieteen aloilta, mukaan lukien sisätauti, pediatria ja psykiatria. Se tarjoaa erikoistuneita mielenterveysohjelmia stressin, trauman ja eristäytymisen käsittelemiseksi maahanmuuttajayhteisössä. Kulttuurisesti herkkien ravitsemuskonseptien kehittämisellä pyritään myös torjumaan ruokaturvaa ja lihavuuden riskitekijöitä. Yhteistyöllä terveydenhuollon asiantuntijoiden kanssa on ratkaiseva rooli tämän usein heikommassa asemassa olevan ryhmän terveystulosten parantamisessa.

Haasteita maahanmuuttajille

Huolimatta pyrkimyksistä parantaa terveydenhuoltoa, tilanne on edelleen ongelmallinen monille maahanmuuttajille. Tiedot tämän ryhmän terveystilanteesta ovat usein puutteellisia, eikä niiden perusteella voida tehdä konkreettisia johtopäätöksiä heidän terveydentilastaan ​​verrattuna paikalliseen väestöön. Vaikka tutkimukset osoittavat yleensä parempaa fyysistä terveyttä, maahanmuuttajilla on usein suurempi riski sairastua kroonisiin sairauksiin ja tartuntatautiin. Niin sanottu "terve siirtolaisvaikutus" kuvaa kuinka maahanmuuttajat ovat aluksi terveempiä, mutta heidän terveytensä heikkenee ajan myötä. mediendienst-integration.de teloittaa.

Monille maahanmuuttajille huonot taloudelliset ja sosiaaliset olosuhteet aiheuttavat merkittäviä terveysriskejä. Näitä tekijöitä ovat muun muassa:

• Schlechte Arbeitsbedingungen
• Enger Wohnraum
• Geringes Einkommen
• Bildungsniveau
• Sprachliche Barrieren
• Rechtliche Hürden bei der Inanspruchnahme von Gesundheitsleistungen
• Rassismuserfahrungen, die psychische Belastungen verstärken

Turvapaikanhakijoiden terveydenhuolto on erityisen haastavaa. Heillä on oleskelunsa alussa rajoitettu pääsy sairaanhoitoon ensimmäisten 36 kuukauden ajan. Vasta silloin he saavat suunnilleen saman hoidon kuin lakisääteisen sairausvakuutuksen saaneet. Vastuu terveydenhuollosta on osavaltioilla ja kunnilla, joista osa myöntää turvapaikanhakijoille sähköisiä terveyskortteja.

Yhteenvetona voidaan todeta, että sekä RUPERTO CAROLA -lehdessä että CIH-aloitteissa käsitellyt uudet näkökulmat ja tutkimuslähestymistavat antavat ratkaisevan sysäyksen terveydenhuollon parantamiseen ja maahanmuuttajien kohtaamien haasteiden ymmärtämiseen.