Hengstberger Symposium Heidelbergissä: Filosofia tieteen keskipisteessä

Hengstberger Symposium Heidelbergissä: Filosofia tieteen keskipisteessä

Hengstberger-symposium nimeltään "Construction and Experiment: Philosophical Method in Kant and German Idealism" järjestetään Heidelbergin yliopistossa 1.-4.9.2025. Tämä symposium on omistettu filosofian tieteelliselle luonteelle ja kokoaa yhteen noin 40 asiantuntijaa. Tunnettujen puhujien lisäksi paikalla on myös nuoria tutkijoita valaisemassa aihetta yksityiskohtaisesti.

Symposiumin järjestävät tohtori Jelscha Schmid, Ruperto Carolan filosofisen seminaarin akateeminen neuvonantaja, ja tohtori Simon Schüz, tutkimusavustaja Rheinland-Pfalzin Kaiserslautern-Landaun teknisen yliopiston filosofian instituutista. Molemmat saivat vuonna 2024 Hengstberger-palkinnon, joka myönnetään vuosittain kolmelle nuorelle tutkijalle tai tutkijaryhmälle poikkitieteellisen symposiumin järjestämisestä Heidelbergin kansainvälisessä tiedefoorumissa. Palkinnon arvo on 12 500 euroa.

Saksalainen idealismi ja sen päähenkilöt

Symposiumin painopiste on saksalainen idealismi, filosofinen liike, joka syntyi Saksassa 1700-luvun lopulla ja 1800-luvun alussa. Tämä liike kehittyi Immanuel Kantin töistä 1780- ja 1790-luvuilla. Saksalainen idealismi liittyy läheisesti romanttiseen ajatteluun ja valistuksen vallankumouksellisiin poliittisiin ideoihin. Kantin filosofia, tällä ajanjaksolla monumentaalinen, rajoittaa tiedon mahdollisen kokemuksen esineisiin ja olettaa, että todellisuuden todellinen luonne jää meille tuntemattomaksi. Hänen seuraajansa, mukaan lukien Johann Gottlieb Fichte, Georg Wilhelm Friedrich Hegel ja Friedrich Wilhelm Joseph Schelling, tulkitsevat tämän rajoituksen haasteena kattavammalle epistemologialle.

Fichte hylkäsi Kantin käsityksen "asiasta itsessään" ja väitti, että subjektiivisuus on ulkoisen todellisuuden lähde. Sitä vastoin Schelling totesi, ettei ideaalisten ja todellisten esitysten välillä ole eroa. Hegel puolestaan ​​kehitti absoluuttisen hengen käsitteen ja korosti historian ja intersubjektiivisuuden merkitystä filosofiassaan. Hänen vaikutuksensa filosofiseen keskusteluun on edelleen havaittavissa.

Symposiumin tavoitteena on tarkastella tieteellisten menetelmien vastaanottoa ja omaksumista tässä klassisessa saksalaisessa filosofiassa. Erityisesti korostuu rakentavan ja kokeellisen lähestymistavan tehtävä. Tapahtuma järjestetään pääosin englanniksi ja tarjoaa alustan sekä nuorille tiedemiehille että vakiintuneille akateemikoille, jotka haluavat olla tekemisissä saksalaisen idealismin aiheiden kanssa.

Tieteidenvälistä keskustelua

Saksalainen idealismi ei ole vain teoreettinen vaan myös historiallinen liike, jota Kantin mukaan kutsutaan postkantialaiseksi idealismiksi. Tämä aikakausi ei vain muovannut filosofiaa Saksassa, vaan sillä oli vaikutusta myös Yhdysvalloissa, erityisesti 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa. Täällä älymystön eliitti etsi uusia vastauksia aikansa haasteisiin ja löysi ne saksalaisten idealistien ajatuksista.

Hengstberger-symposiumin luennot ja keskustelut on tarkoitettu havainnollistamaan tämän filosofisen liikkeen jatkuvaa merkitystä ja korostamaan metodologisia lähestymistapoja, jotka ovat keskeisiä filosofian tieteellisen luonteen ymmärtämisen kannalta. Yhdistämällä vakiintuneita ajattelijoita ja tuoreita näkökulmia tämä symposium antaa arvokkaan panoksen nykyiseen filosofiseen keskusteluun.