Nuoret tutkijat valokeilassa: 50 000 euroa loistavista ideoista!
Ulmin yliopisto esittelee innovatiivisia tutkimusprojekteja 22.10.2025 Nuorten tutkijoiden tiedepäivässä.

Nuoret tutkijat valokeilassa: 50 000 euroa loistavista ideoista!
17.10.2025 aloitetaan valmistautuminen Nuorten tutkijoiden tiedepäivään 2025, joka järjestetään 22.10.2025 Ulmin yliopistossa. Tilaisuus aukeaa klo 16.30. multimediahuoneessa N27 ja tarjoaa nuorille tutkijoille mahdollisuuden esitellä tutkimushankkeitaan science slamin muodossa. Parhaille ideoille tarjotaan jopa 50 000 euron rahoitusmahdollisuuksia, mikä tekee Tiedepäivästä yhden Saksan ainutlaatuisimmista tapahtumista.
Erityinen kohokohta on Dr. Jan-Martin Wiarda, tunnettu tiedetoimittaja, pitää vierasluennon. Sen teema "Akateeminen vapaus poliittisen epävarmuuden aikoina" rohkaisee osallistujia pohtimaan akateemisen vapauden haasteita ja sitä, miten ne voivat vaikuttaa tutkimukseen. Tapahtuma järjestetään viidettä kertaa ja tarjoaa foorumin edistää nuorten tutkijoiden luovuutta ja innovatiivista voimaa.
Palkinnot ja verkostoituminen
Kilpailu on kovaa ja palkinnot houkuttelevat: ykköspalkinnon voittaja odottaa 50 000 euroa ja toiselle 30 000 euroa. Tuomaristo koostuu ProTrainU Junior Academyn hallituksen jäsenistä. Tämä korkea rahoitustaso on merkki nuorten tutkijoiden sitoutumisesta.
Ohjelman jälkeen osallistujilla on mahdollisuus keskustella toistensa kanssa ja solmia arvokkaita kontakteja verkostoitumistapahtumassa. Tapaaminen on erityisen eksklusiivinen, sillä 15 osallistujalla on mahdollisuus tavata suoraan Jan-Martin Wiardan korvaavan tohtori. ProTrainU:n toimitusjohtajat Clarissa Gobiet ja tohtori Cornelia Estner ovat valmiina vastaamaan kaikkiin kysymyksiin. Lisätietoja tapahtumasta löytyy Ulmin yliopiston verkkosivuilta: www.uni-ulm.de/scienceday.
Tiedejournalismin rooli
Tapahtuman painopiste ei ole sattuma, sillä tiedejournalismilla on keskeinen rooli tieteen ja yhteiskunnan välisessä viestinnässä. Kuten liittovaltion tutkimus-, teknologia- ja avaruusministeriö (BMFTR) korostaa, tiedeviestintä edistää tieteen, yhteiskunnan, liike-elämän ja politiikan välistä vaihtoa. Lisäksi riippumaton ja laadukas tiedejournalismi edistää demokratian säilymistä. Tiedejournalismiin kohdistuu kuitenkin yhä enemmän paineita digitaalisen muutoksen haasteiden vuoksi.
BMFTR on aktiivisesti sitoutunut vahvistamaan riippumatonta tiedejournalismia ja on siksi perustanut Science Journalism Innovation Fundin. Yhteistyössä Joachim Herz -säätiön ja Science Press Conferencen (WPK) kanssa tehdään oheistutkimusta, jonka tuloksista kehitetään näyttöön perustuvia ratkaisustrategioita tiedejournalismiin. Erityisesti painopiste on generatiivisen tekoälyn kehityksessä, joka tarjoaa sekä haasteita että uusia lähestymistapoja tiedejournalismille.
Science Media Centerin (SMC) "Augmented Science Journalism II" -projektit pyrkivät tuomaan tutkimustuloksia ja työkaluja toimijoiden saataville. Verkostoitumisalustat, kuten #FactoryWisskomm, tarjoavat tilaa toimijoiden vaihdolle sekä keskustelulle tiedeviestinnän ratkaisuista ja innovaatioista. Nämä kestävän tiedeviestinnän aloitteet ovat ratkaisevan tärkeitä tieteenalojen välisen vuoropuhelun ylläpitämiseksi tulevaisuudessa.