Oikeustieteen opiskelu kriisissä: LL.B. uutena turvaverkkona opiskelijoille?

Oikeustieteen opiskelu kriisissä: LL.B. uutena turvaverkkona opiskelijoille?

Keskustelu lakikoulutuksen uudistamisesta Saksassa on kiihtynyt. Tübingenin, Heidelbergin ja Freiburgin yliopistojen tiedekunnat vaativat poliitikkoja ottamaan välittömästi käyttöön integroidun oikeustieteen kandidaatin (LL. B.). Tällä pätevyydellä opiskelijat voisivat hankkia korkeakoulututkinnon aikaisemmin opintojensa aikana, mikäli he ovat "todistusvapaita" ja ovat suorittaneet asiaankuuluvan yliopistotutkinnon. Tämä vuosia keskusteltu uudistus voisi merkittävästi vähentää opiskelijoiden painetta ja antaa heille lisää uravaihtoehtoja erityisesti niille, jotka eivät läpäise valtiontutkintoa.

Lakiehdotuksessa säädetään, että LL. B. on itsenäinen kandidaatin tutkinto, eikä se vaadi lisäkokeita. Sen sijaan aiemmat akateemiset saavutukset voitaisiin tunnustaa. Mallia tukee muun muassa Baden-Württembergin osavaltion lakikoulujen yhdistys, joka vaatii nopeaa käyttöönottoa. LL:n esittely. B. nähdään mahdollisena "turvaverkkona" opiskelijoille, jotka ovat ilmoittautuneet yhdelle Saksan vaativimmista opintoaloista ja jotka voisivat vähentää kilpailuhaittaa muihin paikkoihin verrattuna, koska erityisesti Tübingenin, Heidelbergin ja Freiburgin yliopistot ovat epäedullisessa asemassa nykykäytännön, kuten esim. uni-freiburg.de raportoitu.

LL:n odotukset. b.

Uuden LL:n odotukset. B. ovat korkeat. Tutkinnon tavoitteena ei ole vain vähentää tenttipaineita, vaan myös tehdä oikeustieteen opiskelusta kokonaisvaltaisesti houkuttelevampaa. Osavaltioiden oikeusministerit ovat yleisesti puhuneet uudistuksen puolesta, mutta vaativat tarkempia neuvotteluja suunnitelluista muutoksista. Vuoden 2020 tutkimuksen mukaan 74 % vastaajista uskoo, että LL. B. vähentäisi kokeen painetta. On kuitenkin myös kriittisiä ääniä: Jotkut lakimiehet varoittavat vaarasta, että tämä tutkinto nähdään "häviäjänä" ja saattaa siten lisätä opiskelijoiden painetta. rsw.beck.de muistiinpanoja.

Oikeustieteen nykyiset rakenteet ovat kattavat ja vaativat. Monilla opiskelijoilla polku ensimmäiseen valtionkokeeseen voi kestää viidestä kuuteen vuotta, mukaan lukien vähintään kahden vuoden harjoittelujakso. Tänä aikana heidän on suoritettava lukuisia kokeita, joista yli 90 % läpäisee onnistuneesti – kuitenkin noin kolmannes kokeista epäonnistuu ensimmäisellä yrityksellä. Tämä korkea epäonnistumisprosentti johtaa huomattavaan psykologiseen paineeseen, kuten psykologit korostavat. Uudistusaloitteilla pyritään mukauttamaan koulutusta nykypäivän opiskelijoiden elämän todellisuuteen, mitä myös "Alliance for the Reform of Legal Education" korostaa yli 40 uudistusehdotuksella, kuten mm. deutschlandfunk.de raportoitu.

Keskustelun ajankohtaisuus heijastuu paitsi yliopistojen vaatimuksiin, myös opiskelijoiden kokonaisvaltaisiin tarpeisiin. Yli 70 % opiskelijoista kannattaa integroidun kandidaatin tutkinnon käyttöönottoa. Keskeinen huolenaihe on myös tarve modernisoida lakikoulutusta digitalisoinnin ja juridisen teknologian sisällyttämisen kautta. Koulutusuudistuksissa on kuitenkin omat haasteensa, joita siunaavat poliittiset esteet, samalla kun oikeuskäytäntö ja koulutusvaatimukset ovat jatkuvasti tarkastelun kohteena.