Karlsruhe, Stuttgart ja Tübingen: Uusi tekoälykeskus Heilbronnissa!

Karlsruhe, Stuttgart ja Tübingen: Uusi tekoälykeskus Heilbronnissa!

8. toukokuuta 2025 Saksassa otettiin tärkeä askel tekoälyn (AI) kehityksessä: Karlsruhen teknologiainstituutti (KIT) perusti yhdessä Stuttgartin ja Tübingenin yliopistojen kanssa osavaltion sovelletun tekoälyn (LGZ) tutkijakeskuksen Heilbronnissa. [KIT] raportoi, että tämä keskus pyrkii kouluttamaan ammattilaisia ​​sellaisilla aloilla kuin sirusuunnittelu, robotiikka ja kyberturvallisuus. Säätiö tapahtuu Memorandum of Understanding (MoU) puitteissa, joka määrittelee instituutioiden välisen yhteistyön ja edistää tieteen ja teollisuuden läheistä yhteyttä.

LGZ perustetaan KIT:n ulkopuoliseksi toimipaikaksi, ja sen tarkoituksena on houkutella erityisesti kansainvälisiä osaajia. Tiedeministeri Petra Olschowski kuvailee keskusta innovatiiviseksi yliopistopolitiikan oikeaksi laboratorioksi. Keskus on suunniteltu valmistuvan vuoteen 2029 mennessä, ja sitä rahoittaa valtio jopa 30 miljoonalla eurolla vuosittain. Vuodelle 2025 on jo suunniteltu 1,4 miljoonaa euroa ja vuodelle 2026 yksitoista miljoonaa euroa.

Tutkimus ja kehitys tekoälyn alalla

LGZ:lle on suunniteltu yhteensä kymmenen professuuria sekä yli 60 tohtoriopiskelijaa ja noin 20 postdocia. Näiden asiantuntijoiden tulisi työskennellä tietojenkäsittelytieteen, konetekniikan ja sähkötekniikan rajapinnassa. Synergioiden odotetaan parantavan siirtymistä akateemisesta tutkimuksesta teolliseen käytäntöön.

Samalla käydään keskustelua tekoälyjärjestelmien kestävyydestä. AlgorithmWatchin, IÖW:n ja TU Berlinin tutkimusryhmä on kehittänyt joukon kriteerejä ja indikaattoreita kestävälle tekoälylle liittovaltion ympäristöministeriön tukemana. [ecornet] kertoo, että tekoälyjärjestelmien kestävyyden arvioimiseksi on luotu yli 40 indikaattoria. Nämä indikaattorit kattavat tekoälyn koko elinkaaren datamallista laitteiston hävittämiseen ja sisältävät kriteerejä, kuten läpinäkyvyyden, kattavan suunnittelun ja resurssien kulutuksen.

Tarve ottaa systemaattisesti huomioon tekoälykehityksen kestävyysvaikutukset korostuvat poliittiset määräykset, kuten EU:n tekoälylaki. Osa tätä aloitetta on SustaIn – Sustainability Index for Artificial Intelligence -projekti, joka kehittää tapoja parantaa tekoälyjärjestelmien kestävyyttä.

Tekoäly korkeakouluissa

Toinen keskeinen näkökohta tekoälyn kehittämisessä on sen integrointi korkeakoulutukseen. Liittovaltion opetus- ja tutkimusministeriö (BMBF) on tukenut näitä pyrkimyksiä vuoden 2021 lopusta lähtien. Opinto-ohjelmien ja älykkäiden avustusjärjestelmien kehittämishankkeita tuetaan osavaltion aloitetta "Tekoäly korkeakouluissa". [Bildungsserver] korostaa, että täällä keskustellaan myös generatiivisen tekoälyn vastuullisesta kehittämisestä.

Tekoälyn digitaalista oppimisalustaa kehittävän tekoälykampuksen kaltaisilla aloitteilla tulevien akateemisten asiantuntijoiden on tarkoitus valmistautua pätevästi tämän tulevaisuuteen suuntautuneen alueen haasteisiin. Opiskelijoiden akateemista tukea edistetään innovatiivisten formaattien ja verkostojen kautta.

Kaiken kaikkiaan voidaan nähdä, että tekoälyn alan kehitys sekä akateemisessa koulutuksessa että kestävän kehityksen arvioinnissa on saamassa vauhtia. Tarve luoda läpinäkyviä, osallistavia ja ympäristöystävällisiä järjestelmiä on yhä tärkeämpää ja edellyttää kokonaisvaltaista politiikan ja tieteen pohdintaa.