Tekoäly työpaikalla: Uusi tutkimus näyttää mahdollisuuksia ja riskejä työntekijöille!

Tekoäly työpaikalla: Uusi tutkimus näyttää mahdollisuuksia ja riskejä työntekijöille!

Nykyinen tutkimus tekoälyn (AI) käytöstä työpaikoilla Saksassa osoittaa merkittäviä kehityskulkuja ja haasteita. Konstanzin yliopiston toinen Konstanz AI Study 2025 -tutkimus on osoittanut, että tekoälyä käyttävien työntekijöiden osuus on kasvanut 11 prosenttiyksikköä ja on nyt 35 prosenttia. Automaattisen tekstin luomisen sovellukset, kuten ChatGPT, ovat erityisen suosittuja. Kasvavasta käytöstä huolimatta epävarmuustekijöitä on: kolmasosa työntekijöistä ei osaa arvioida, miten tekoäly vaikuttaa heidän työhönsä.

Tutkimus havainnollistaa myös riskien käsitystä. 46 prosenttia kyselyyn vastanneista näkee automaation vakavia riskejä koko työmarkkinoille. Siitä huolimatta vain 20 prosenttia pelkää henkilökohtaisen työpaikan menettämistä. Tietointensiivisissä ammateissa, kuten IT:ssä, hallinnossa ja tutkimuksessa, tekoälyn käyttöaste on jo 45 prosenttia, kun taas tuotantoon liittyvissä ja käsityöammateissa vain 21 prosenttia työntekijöistä hyötyy tekoälystä. Tämä merkitsee 15 prosenttiyksikön ja 4 prosenttiyksikön kasvua, mikä korostaa kasvavaa eroa eri ammattialojen välillä.

Kasvava digitaalinen kuilu

Kyseinen kehitys valaisee haavoittuvuutta työmarkkinoiden digitaaliselle kahtiajaolle. Tutkimuksen mukaan tutkinnon suorittaneet käyttävät tekoälyä kolme kertaa useammin kuin heikommin koulutetut. Tämä osoittaa kasvavaa kuilua, joka voi ajautua kauemmaksi toisistaan ​​ilman politiikan ja liiketoiminnan kohdennettua tukea. Etenkin pienet yritykset tuskin investoivat tekoälyn käsittelyyn liittyvään jatkokoulutukseen – vain 8 prosenttia näistä yrityksistä tarjoaa vastaavia tarjouksia. Sitä vastoin kolmannes suurimmista yrityksistä tarjoaa tekoälykoulutusta työntekijöilleen.

Toinen Konstanzin tekoälytutkimuksen keskeinen tulos on työvoiman lisääntyvä halu saada lisäkoulutusta tekoälyn käyttöön. Kiinnostus on lisääntynyt etenkin korkeasti koulutettujen työntekijöiden keskuudessa. Tämä suuntaus voisi auttaa vähentämään olemassa olevia eroja ja edistämään tekoälyn käytön tasaisempaa jakautumista. On kuitenkin olemassa riski, että sosiaaliset ja taloudelliset erot kasvavat edelleen, ellei kohdennettuihin vastatoimiin ryhdytä. Yritykset kohtaavat haasteita, kuten korkeat kustannukset, henkilöstön puute ja alhainen tuottavuus.

Yleinen käsitys ja tuki tekoälyltä

DiWaBe 2.0 -tutkimuksen mukaan noin 60 prosenttia työntekijöistä käyttää tekoälyteknologiaa työpaikallaan. Monet näistä käyttäjistä pitävät tekoälyä hyödyllisenä ja tukevana työvälineenä. Osoittautuu kuitenkin, että tekoälyn virallinen käyttöönotto yrityksissä on usein hidasta, mikä johtaa laajaan epäviralliseen käyttöön. Tekoälyn käytön tasoon vaikuttavat voimakkaasti sellaiset tekijät kuin koulutus, ikä ja työsegmentti. Työntekijät, joilla ei ole pätevyyttä, käyttävät tekoälyä vain satunnaisesti, kun taas lähes 80 prosenttia korkeasti koulutetuista käyttää tekoälyä.

Yhteenvetona se osoittaa, että tekoälyn potentiaali työympäristössä on valtava. Tarvitaan kuitenkin kiireellisiä poliittisia ja toiminnallisia ponnisteluja jatkuvan epätasa-arvon estämiseksi ja jotta kaikki työntekijät voivat hyötyä teknologiasta.

Konstanzin tekoälytutkimuksen laaja tiedonkeruu ottaa huomioon myös aikaisemmat tutkimukset ja tarjoaa syvällisen näkemyksen tekoälyn käytön kehityksestä Saksassa. DFG Cluster of Excellence "The Politics of Inequality" rahoitti tutkimuksen, joka on osoittautunut tärkeäksi työkaluksi digitaalisen aikakauden sosiaalisten haasteiden analysoinnissa.

Raporteista saat lisätietoa digitaalisesta kahtiajaosta ja tekoälyn integroimisen haasteista työpaikalle Haufe ja BIBB.