Tekoäly taistelee lajien sukupuuttoa vastaan: Uusia tekniikoita hyönteisten suojeluun!

Transparenz: Redaktionell erstellt und geprüft.
Veröffentlicht am

Hohenheimin yliopiston tutkijat kehittävät tekoälyä tukevaa kamerajärjestelmää, joka tallentaa automaattisesti harvinaisia ​​pölyttäjiä.

Forscher der Universität Hohenheim entwickeln KI-gestütztes Kamerasystem zur automatischen Erfassung seltener Bestäuber.
Hohenheimin yliopiston tutkijat kehittävät tekoälyä tukevaa kamerajärjestelmää, joka tallentaa automaattisesti harvinaisia ​​pölyttäjiä.

Tekoäly taistelee lajien sukupuuttoa vastaan: Uusia tekniikoita hyönteisten suojeluun!

Lajiensuojelun uusi aikakausi on alkanut, jossa tekoälyllä on keskeinen rooli. Tutkijat Hohenheimin yliopisto kehittää innovatiivinen kamerajärjestelmä, joka on erikoistunut pölyttäjiin. Tämän järjestelmän tavoitteena on tarjota arvokasta tietoa lajien suojelulle. Pölyttäjien, kuten kimalaisten ja varsinkin luonnonvaraisten mehiläisten, populaatio vähenee dramaattisesti, eikä hyönteisten monimuotoisuudesta ole luotettavaa tietoa.

Nykyiset menetelmät hyönteisten havaitsemiseksi ovat aikaa vieviä ja haitallisia eläinten terveydelle. Siksi tutkijatiimi työskentelee automatisoidun ratkaisun parissa yhdessä Valtion mehiläistieteen instituutin sekä kumppaneiden yliopistoista ja start-up apic.ai:n kanssa. Heidän projektinsa, nimeltään "BeeVision", pyrkii tallentamaan ja luokittelemaan pölyttäjiä kamerajärjestelmän avulla, mikä oli aiemmin mahdollista vain suurella vaivalla.

Biologisen monimuotoisuuden seuranta akustisilla antureilla

Samanaikaisesti tämän projektin kanssa on... TU Clausthal BioIntAkt-projekti käynnistettiin. Tässä on kyse ekoakustiikan käytöstä ekosysteemien biologisen monimuotoisuuden analysointiin. Kuusi kumppanilaitosta työskentelee tämän hankkeen parissa seuratakseen biologista monimuotoisuutta paremmin innovatiivisten teknologioiden avulla.

Koska lähes kolmannesta Saksan eläin- ja kasvilajeista pidetään uhanalaisena, biologisen monimuotoisuuden tutkiminen ja dokumentointi on äärimmäisen tärkeää. Häiritsevät tekijät, kuten ilmastonmuutos, hyönteismyrkyt sekä ilman, veden ja maaperän saastuminen, lisäävät riskiä. Yksi projektin keskeisistä haasteista on kovan melun varjoon jäävien hiljaisten äänten havaitseminen. Tekoälyä käytetään tässä minimoimaan vaadittu aika ja vähentämään vaadittavaa asiantuntemusta.

Globaalit haasteet ja teknologian rooli

Yhden mukaan opiskella Lajien sukupuutto on yksi suurimmista maailmanlaajuisista kriiseistä. Euroopassa viidesosa kaikista lajeista saattaa olla uhattuna sukupuuttoon lähivuosikymmeninä. Tekoälyllä on potentiaalia vastata tähän haasteeseen analysoimalla paremmin lajien sukupuuttoon liittyvää kontekstia ja parantamalla käsitystämme luonnosta, mukaan lukien vuorovaikutus ekosysteemien sisällä.

Lisäksi tutkimukset osoittavat, että tekoäly voi vaikuttaa myönteisesti 79 prosenttiin kestävän kehityksen tavoitteista, erityisesti ilmastoon ja ympäristöön liittyviin. Tämä kehitys ei edusta vain teknologista kehitystä, vaan myös toivon pilkkua taistelussa biologisen monimuotoisuuden häviämistä vastaan.

BeeVision-järjestelmää, jota on kehitetty tammikuusta 2024 lähtien ja joka kestää kaksi vuotta, rahoittaa Carl Zeiss Foundation. Tavoitteena on alentaa tämän kameratekniikan kustannuksia ja mahdollistaa biologisen monimuotoisuuden säilyttämisen kannalta välttämättömän hyönteisten monimuotoisuuden pitkän aikavälin seuranta.