Ilmastonmuutos: kuinka äärimmäiset säät vaarantavat bruttokansantuotteemme!

Ilmastonmuutos: kuinka äärimmäiset säät vaarantavat bruttokansantuotteemme!

Se julkaistiin ammattilehdessä 12.8.2025 Euroopan talouskatsaus julkaisi tutkimuksen, jossa tarkastellaan äärimmäisten sääilmiöiden pitkän aikavälin taloudellisia vaikutuksia Euroopassa. Tämä kattava tutkimus tutkii helleaaltojen, kuivuuden ja tulvien vaikutuksia talouteen EU:n eri alueilla.

Analyysi kattaa 1 160 NUTS 3 -tason aluetta, mikä vastaa karkeasti Saksan alueita. Tulokset osoittavat, että alueellinen bruttokansantuote (BKT) pienenee keskimäärin 1,5 prosenttiyksikköä kaksi vuotta helleaallon jälkeen. Neljä vuotta kuivuuden jälkeen laskua on peräti 3 prosenttiyksikköä ja tulvien osalta 2,8 prosenttiyksikköä. Kielteiset vaikutukset ovat erityisen ilmeisiä köyhillä alueilla, joilla on korkea lämpötila, kuten Italiassa ja Espanjassa. Tässä tuottavuuden heikkeneminen seuraavien sääolojen yhteydessä on erityisen voimakasta.

Taloudellinen eriarvoisuus Euroopassa

Tutkimus varoittaa kiireesti siitä, että ilman kohdennettuja toimenpiteitä on olemassa riski taloudellisen eriarvoisuuden lisääntymisestä Euroopassa. Varakkaammat alueet, jotka ovat paremmin valmistautuneita helleaalloihin, kärsivät suuremmista pääoman menetyksistä tulvien aikana, mutta kaiken kaikkiaan niillä on tarvittavat resurssit vastata paremmin äärimmäisiin ilmasto-oloihin.

"Äärimmäisten tapahtumien jälkeen koemme työväestön ja työn tuottavuuden laskua", tutkimuksessa korostetaan. Alueet joutuvat yhä enemmän investoimaan sopeutumiskykyyn, olipa kyseessä ilmastointi tai tulvasuojelu. Mutta nämä investoinnit voivat olla vähemmän tuottavia pitkällä aikavälillä. Siksi räätälöityjen strategioiden tarve ilmastonmuutokseen sopeuttamiseksi on entistä kiireellisempi.

Tämänhetkiset sääolosuhteet

Pohjoisella pallonpuoliskolla on mitattu lämpöennätyksiä viime viikkoina. Raportit osoittavat, että lämpötilat ylittivät 40 celsiusastetta Pohjois-Amerikassa, yli 50 celsiusastetta Luoteis-Kiinassa ja ennätykselliset jopa 46 astetta Italiassa osissa Etelä-Eurooppaa. Saksassa mitattiin kuumin päivä heinäkuussa 2022, jolloin lämpötila ylitti 38 celsiusastetta.

Äärimmäisillä lämpötiloilla ei ole vain terveysvaikutuksia, kuten arviolta 4 500 ihmisen ylikuolleisuus Saksassa vuonna 2022, vaan myös taloudellisia seurauksia. Erityisen haavoittuvia ryhmiä ovat ikääntyneet, raskaana olevat naiset ja aiemmin sairaat. Kansallisen vesistrategian tarkoituksena on parantaa vesihuoltoa maaliskuusta 2023 lähtien, kun monet Saksan kunnat joutuivat julistamaan hätätilan juomaveden puutteen vuoksi.

Valmistautuminen tuleviin ääritapahtumiin

Liittovaltion talousministeriö raportoitu että äärimmäisten sääolosuhteiden taloille, infrastruktuurille ja maataloustuotannolle aiheuttamat vahingot ovat yhä vakavampia. Sopeutumistoimenpiteistä, kuten korkeampien patojen rakentamisesta ja ilmastoinnin käytöstä, tulee siksi yhä tärkeämpiä. Saksa investoi ilmastonsuojeluun edistääkseen energia- ja taloussektorin muutosta. Vuosina 2026-2035 ilmastonsuojeluinvestointeihin varataan vuosittain yli 80 miljardia euroa.

Ilmastonmuutos tuo myös taloudellisia säästöjä. Tutkimuksen mukaan vuotuiset energiakulut voivat laskea 15–20 miljardia euroa vuosina 2025–2040. Vaikka äärimmäisten sääilmiöiden kokonaiskustannukset voivat nousta 280–900 miljardiin euroon vuoteen 2050 mennessä, on selvää, että ilmastonsuojelun lisääntymisellä on myös myönteisiä taloudellisia vaikutuksia. Tämä osoittaa jälleen kerran, että tulevia investointeja ja talouden hiilidioksidipäästöjä varten tarvitaan selkeitä poliittisia signaaleja.

Yhteenvetona voidaan todeta, että jatkuvat äärimmäiset sääilmiöt eivät kuormita vain ympäristöä vaan myös taloutta. Sopeutumisstrategiat ja kohdennetut investoinnit ovat välttämättömiä ilmastonmuutoksen vaikutusten lieventämiseksi ja taloudellisen joustavuuden vahvistamiseksi Euroopassa.