Tekoäly: vaara vai toivo mielenterveydellemme?

Tekoäly: vaara vai toivo mielenterveydellemme?

Tekoäly (AI) vaikuttaa yhä enemmän ihmisten jokapäiväiseen elämään ja herättää monia kysymyksiä erityisesti mielenterveyden osalta. Äskettäin pidetyssä paneelikeskustelussa Heidelbergin yliopiston Marsilius Kollegissa käsiteltiin tätä aihetta ja keskityttiin tekoälyn vaikutuksiin minäkuvaan ja sosiaalisiin suhteisiin. Sekä digitaalisten teknologioiden mahdollisuuksista että haasteista keskusteltiin yksityiskohtaisesti. Erityisesti COVID-19-pandemian yhteydessä, joka on vaikeuttanut terveydenhuoltopalvelujen saatavuutta monille ihmisille, tekoälyn käyttö nähdään mahdollisena keinona parantaa mielenterveyshuoltoa. Tekijän raportin mukaan econstor.eu Vuonna 2021 WHO:n Euroopan alueella oli yli 150 miljoonaa mielenterveysongelmista kärsivää ihmistä.

Keskustelu digitaalisen valvonnan rasituksista ja automatisoiduista päätöksentekoprosesseista oli tapahtuman keskeinen aihe. Asiantuntijat, mukaan lukien Michael Gertz, Julia Peters ja Svenja Taubner, korostivat eri näkökulmia ja esittelivät tekoälyn potentiaalia mielenterveyssairauksien diagnosoinnissa ja hoidossa. Käyttöesimerkkejä ovat oireiden varhainen tunnistaminen ja terapeuttisten prosessien tukeminen.

Tekoälyn rajat ja mahdollisuudet

”Marsilius controversial” -sarjaan kuuluvat tapahtumat on suunnattu nimenomaan laajalle yleisölle, jotta voidaan keskustella yhteiskunnallisesti relevanteista kysymyksistä poikkitieteellisesti. Yhtenä tavoitteena on kutsua ihmisiä osallistumaan aktiivisesti keskusteluun tekoälyn vaikutuksista mielenterveyteen. Moderaattorina toimivat Marsilius Kollegin johtajat, professori tohtori Friederike Nüssel ja professori tohtori Michael Boutros, jotka ottivat vastuulleen ja edistivät vuoropuhelua eri tieteellisten kulttuurien välillä.

Tekoälyn käytön haasteita käsiteltiin kuitenkin myös uudessa WHO:n tutkimuksessa. Tämä korostaa puutteita tekoälyn käytössä mielenterveyden hoidossa ja tutkimuksessa. Tutkimus korostaa metodologisia ja laadullisia puutteita tekoälyn käytössä mielenterveyshäiriöiden tutkimuksessa vuosina 2016–2021, painopisteen ollessa selkeästi masennushäiriöt ja skitsofrenia. Tekoälyn käyttö on monissa tapauksissa epätasapainoista, ja sen ymmärtämisessä on merkittäviä puutteita siitä, kuinka tekoälyä voidaan käyttää myös muiden mielenterveysongelmien tutkimiseen, kuten raportoi who.int mainittu.

Toinen WHO:n tutkimuksen keskeinen havainto on, että tekoälysovellukset ovat usein monimutkaisia ​​ja väärin käytettyinä voivat johtaa vääristymiin ja epätarkkoihin tuloksiin. Metodologiset puutteet, kuten riittämätön tietojen validointi ja riskien arvioinnin puute, on tunnistettu estäväksi tekijäksi, jotka voivat vaikeuttaa tekoälyn käytännön toteutusta. Tekoälymalleista puuttuu läpinäkyvä raportointi, mikä vaikuttaa toistettavuuteen ja tutkijoiden väliseen yhteistyöhön.

WHO:n/Euroopan toimintasuunnitelmassa vuosille 2023–2030 tunnustetaan tarve innovoida ennakoivassa analytiikan alalla big datan ja tekoälyn avulla. Kun otetaan huomioon tekoälyn mielenterveydelle tarjoamat haasteet ja mahdollisuudet, on edelleen tärkeää jatkaa ja syventää tieteen ja yhteiskunnan välistä vuoropuhelua.