Uusia löytöjä: Kasveilla on odotettua enemmän merkitystä!

Uusia löytöjä: Kasveilla on odotettua enemmän merkitystä!

Tohtoritutkija Noori Choi, joka työskentelee Max Planck Institute for Animal Behavior -instituutissa ja Constanzin yliopiston Center for the Advanced Study of Collective Behavior -keskuksessa (CASCB), tutkii parhaillaan lupaavaa uutta suuntaa kasvitutkimuksessa. Hänen työnsä on saanut merkittävän käänteen sen jälkeen, kun hän sai kolmen vuoden apurahan Human Frontier Science Program (HFSP) -ohjelmasta. Osana tätä projektia hän haluaa siirtää painopisteen eläinten kommunikoinnin tutkimuksesta kasvien havaintomekanismeihin.

Choi tutkii erityisesti omenapuiden käsitystä ja on ottanut tässä yhteydessä yhteyttä professori Ximena Nelsoniin Canterburyn yliopistosta Uudessa-Seelannissa. Hän rohkaisee häntä tutkimaan näiden kasvien moniaistista havaintoa. Hänen tutkimuksensa tavoitteena on oppia, kuinka kasvit voivat havaita ja integroida ympäristön vihjeitä ilman keskushermostoa. Choi uskoo, että hänen työnsä omenapuiden parissa voi avata perustavanlaatuisia uusia oivalluksia evolutionaarisiin viestintäprosesseihin.

Molekulaaristen lähestymistapojen rooli

Molekyylisiä lähestymistapoja tarvitaan haluttuun havaintotutkimukseen. Näitä ovat muuntogeeniset kasvit. Choin mukana on Plant & Food Researchin tohtori Lloyd Stringer, joka on hankkeen neuvonantaja ja on jo kehittänyt geneettisesti muunnettuja omenapuita. Tieteellinen keskustelu kasvien havaitsemisesta on kuitenkin edelleen kiistanalaista. Erityisesti keskustellaan siitä, voivatko kasvit todella havaita ja käsitellä moniaistisia syötteitä.

Choi tuo paljon kokemusta tutkimukseen: Hän opiskeli biologiaa Yonsein yliopistossa Etelä-Koreassa ja suoritti tohtorin tutkinnon ekologiasta, evoluutiosta ja käyttäytymisestä Nebraska-Lincolnin yliopistossa. Uransa tukemiseksi hän sai vuonna 2022 CASCB-tutkinnon stipendin, joka hyödyttää merkittäviä nuoria tutkijoita. Hänen uusi projektinsa on nimeltään "Phyto-Environment: Decoding the Multisensory World of Plants".

Uusi kuva kasveista

Choin keskeinen huolenaihe on muuttaa yleistä käsitystä kasveista. Hän toivoo, että hänen tutkimuksensa auttaisi ihmisiä, jotka eivät enää näe kasveja passiivisina organismeina, vaan pikemminkin aktiivisina osallistujina ympäristössään. Kun otetaan huomioon ilmastonmuutoksen ja biologisen monimuotoisuuden vähenemisen aiheuttamat kasvavat haasteet, kasvien käsityksen ymmärtäminen on yhä tärkeämpää.

Choin tutkimuslähestymistavan perusteet liittyvät läheisesti havainnoinnin periaatteisiin, joita tarkastellaan myös ihmisen havainnon kontekstissa. Max Planck Institute for Biological Cybernetics -instituutissa Tübingenissä tutkitaan muun muassa sitä, miten ihmiset käyttävät redundanttia aistitietoa ollakseen vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa. Nämä periaatteet, kuten bayesilainen päätösteoria, selittävät, kuinka aiempi tieto vaikuttaa havaintoon ja tukee aistitietojen integrointia.

Tällaiset havainnot eivät ole tärkeitä vain kasvien tutkimukselle, vaan ne mahdollistavat myös syvemmän ymmärryksen siitä, miten ihmisen aivot toimivat. Nykyiset tutkimukset ovat osoittaneet, että ihmiset käyttävät tilastollisesti optimaalisesti aistitietoa, mikä osoittaa, että kasvit voivat myös toteuttaa samanlaisia ​​mekanismeja.

Choin työ ei ainoastaan ​​edusta innovatiivista lähestymistapaa kasvien havaitsemisen tutkimiseen, vaan sillä voi myös olla kauaskantoisia vaikutuksia ymmärryksemme kommunikaatiosta ja sopeutumisesta luonnonmukaisessa maailmassa.

Lisätietoja hänen tutkimuksensa perusteista löytyy Max Planck Institute for Biological Cybernetics -instituutin ja Konstanzin yliopiston verkkosivuilta: Max Planckin biologisen kybernetiikan instituutti ja Konstanzin kampusyliopisto.