Resurssitutkimus määritellään uudelleen: Tübingen sulkee tärkeän erikoistutkimusalueen!

Resurssitutkimus määritellään uudelleen: Tübingen sulkee tärkeän erikoistutkimusalueen!

Tübingenin yliopisto on antanut merkittävän panoksen resurssien ymmärtämiseen erityistutkimuskeskuksen "ResourceCultures" valmistumisen myötä. Viimeisten 12 vuoden aikana tämä tieteidenvälinen tutkimusryhmä on koonnut yhteen yli 60 tiedemiestä eri tieteenaloista tutkimaan yhteiskunnallisen kehityksen ja resurssien käytön välistä monimutkaista suhdetta. Ilmoitettu siis uni-tuebingen.de että hankkeet käsittelivät muun muassa aineellisten resurssien, kuten öljyn ja jalometallien, käyttöä sekä aineettomia resursseja, kuten tietoa ja uskonnollisia maailmankatsomuksia.

Tutkimus ulottui neandertalilaisten luonnonvarojen käytöstä resurssien nykyaikaiseen merkitykseen esimerkiksi Intiassa. Tutkimusalueen tiedottajat, professori Martin Bartelheim ja professori Thomas Scholten korostavat, että resurssien tarpeesta ja käytöstä johtuva sosiaalinen dynamiikka on keskeistä kunkin yhteiskuntien kehitykselle.

Resurssien kulttuurinen rakentaminen

Yksi Collaborative Research Centerin keskeisistä havainnoista on, että resurssit ovat kulttuurisesti rakennettuja eivätkä vain luonnollisia. Tiimi on kehittänyt malleja, jotka tuovat näkyväksi kulttuurin ideoiden ja yhteiskunnallisen kehityksen välisen yhteyden. Tieteidenvälinen yhteistyö oli ratkaisevan tärkeää tässä resurssien uudelleenmäärittelyssä. Tutkimusalue oli virallisesti käynnissä 1.10.2013-30.6.2025. Bartelheimin ym. toimittaman kirjan ”ResourceCultures – How Resources Affect Societies” viimeinen julkaisu tarjoaa kattavan yleiskatsauksen tutkimustuloksista (ISBN: 9783752008685).

Rinnakkain Tübingenin kehityksen kanssa Freiburgin yliopiston keskittyminen kestävän kehityksen tutkimukseen osoittaa, että tieteidenvälisillä lähestymistavoilla on suuri merkitys. äänekäs uni-freiburg.de Tämä tutkimus sisältää kestävän kehityksen sosiaalisia, taloudellisia ja ekologisia näkökohtia ja on tehnyt itselleen mainetta kansainvälisesti. Erityisen huomionarvoista on vuonna 2021 perustettu Young Academy for Sustainability Research, joka kokoaa yhteen eri alojen nuoria tutkijoita pohtimaan kestävän kehityksen kiireellisiä kysymyksiä.

Käytännön osa tätä tutkimusta on Environmental Humanities -aloite, joka kehittyi alkuperäisestä FRIAS-tutkimuksesta, joka keskittyy tieteidenväliseen resilienssitutkimukseen. Tämän uuden tutkimusryhmän tavoitteena on kehittää edelleen transformatiivista kestävän kehityksen tiedettä tutkimuksessa ja opetuksessa.

Innovaatioita resurssienhallinnassa

Toinen tärkeä toimija resurssienhallinnan alalla on Osnabrückin yliopiston resurssihallinnan katedraali, mm. usf.uni-osnabrueck.de raportoitu. Se käynnistettiin lokakuussa 2001 Saksan ympäristösäätiön tuella innovatiivisten, tieteidenvälisten tutkimus- ja opetusmenetelmien edistämiseksi. Tärkeä osa ohjelmaa on mukautuvan ja integroivan hallintakonseptien kehittäminen erityisesti vesivarojen osalta.

Tutkimustoiminnassa keskitytään toimijaverkostojen dynamiikkaan ja uusien menetelmien kehittämiseen osallistavan mallin kehittämiseen. Nämä menetelmät on tarkoitettu auttamaan ymmärtämään monimutkaista spatiotemporaalista dynamiikkaa ihmis-teknologia-ympäristöjärjestelmissä. Yhtenä tavoitteena on parantaa inhimillisen ulottuvuuden edustusta integroiduissa malleissa ja johtamisprosesseissa. Agenttipohjainen mallinnus toimii lupaavana menetelmänä yhteiskunnallisten kokonaisuuksien käyttäytymisen kuvaamiseen ja sosiaalisten oppimisprosessien tukemiseen sidosryhmien kanssa.

Yhteenvetona voidaan todeta, että sekä Tübingenin yliopisto, Freiburgin yliopisto että Osnabrückin yliopisto antavat tärkeän panoksen nykyiseen keskusteluun resursseista ja kestävyydestä poikkitieteellisillä tutkimusmenetelmillään. Innovatiivisilla konsepteilla ja kattavilla tutkimuksilla yhteiskunnan resurssien ymmärrystä muokataan.