Vallankumous vehnässä: ravinteet uuden tutkimuksen painopisteessä!

Vallankumous vehnässä: ravinteet uuden tutkimuksen painopisteessä!

Vehnän ja sen ravintosisällön tutkimus on yhä tärkeämpää. Hohenheimin yliopiston nykyinen tutkimus keskittyy erilaisten vehnätyyppien ja leivontatekniikoiden vaikutukseen vehnäleivän laatuun. Osana Betterwheat-projektia tallennetaan yli 280 vehnälajiketta ja 400 jalostuslinjaa, joissa on yli 6 000 ominaisuutta, jotta ravintosisältöä voitaisiin paremmin ymmärtää ja optimoida. Tämä monitieteinen hanke kokoaa yhteen tieteen ja teollisuuden kumppaneita, mukaan lukien Mainzin yliopiston lääketieteellinen keskus ja neljä vehnänjalostusyritystä, ja sitä rahoittaa liittovaltion maatalousministeriö 2,33 miljoonalla eurolla viiden vuoden aikana syyskuuhun 2025 saakka. Mukana olevat yritykset osallistuvat myös 700 000 eurolla kenttäkokeisiin ja laadukkaisiin tietopohjaan jalostuksen parantamiseksi.

Tutkimuksen keskeinen havainto on, että vehnän ravinnepitoisuus voi vaihdella suuresti. Eri vehnälajikkeiden ravinnepitoisuus vaihtelee jopa 50 prosenttia. Mikroravinteet, kuten rauta ja sinkki, ovat erityisen tärkeitä. Tietyt leivontamenetelmät, kuten hidas taikinan valmistus hapantaikinalla, ovat hyödyllisiä, koska ne vähentävät fytiinihappoa. Tämä mahdollistaa terveellisten ainesosien paremman saatavuuden leivässä. Leipurilla on tässä ratkaiseva rooli, sillä he voivat vaikuttaa merkittävästi kuluttajien ravintoaineiden saantiin leivontateknologian valinnalla.

Innovatiiviset menetelmät vehnän tutkimukseen

Betterwheat-projektissa käytetään modernia genomiikkaa, proteomiikkaa ja fenotyypitystekniikoita ymmärtääkseen paremmin vehnän laatuominaisuuksia. Yhdistämällä agronomisia ominaisuuksia ja ilmastotietoja pyritään optimoimaan vehnän jalostus sadon, laadun ja ympäristön vakauden kannalta. Tämä on erityisen tärkeää, kun otetaan huomioon haaste, jonka mukaan vehnän tuotannon on lisättävä yli 50 prosenttia vuoteen 2050 mennessä vastatakseen maailmanlaajuiseen kysyntään.

Lisäksi tutkijat, mukaan lukien Helmholtz Zentrum München, ovat tutkineet edelleen vehnän genomia. Sekvensoitiin 15 vehnälajikkeen sekvenssit maailmanlaajuisista jalostusohjelmista, mikä mahdollisti geneettisten ominaisuuksien nopeamman tunnistamisen. Ilmastonmuutoksen yhteydessä on nähtävissä merkittävää edistystä, kun jalostetaan kestävämpiä vehnälajikkeita, jotka kestävät paremmin kuivuutta, lämpöä ja tuholaisia. Tämän tutkimuksen tuloksena syntyneen kattavimman vehnän genomin atlasin avulla jalostajat voivat paremmin tunnistaa lajikkeiden väliset geneettiset erot ja kehittää uusia vehnätuotteita optimoiduilla ainesosilla.

Kaiken kaikkiaan hankkeen tavoitteena on parantaa vehnän laatua ja ravintosisältöä koko arvoketjussa. Ottaen huomioon erilaisia ​​tekijöitä lajikkeiden valinnasta innovatiivisiin leivontatekniikoihin, ei pelkästään ruokaa voitaisiin tuottaa terveellisempää, vaan myös kestävämpää. Asiantuntijat ovat yhtä mieltä siitä, että tällaiset lähestymistavat ovat ehdottoman välttämättömiä tulevaisuuden haasteisiin vastaamiseksi ja vakaan elintarvikehuollon varmistamiseksi. Hohenheimin yliopisto kertoo tämän tutkimuksen tärkeydestä Parempivehnä korostaa monialaisia ​​lähestymistapoja. Lisätietoja vehnän genomin atlasista on saatavilla julkaisussa Helmholtz Center München löytää.