Ukrainalainen tiedemies saa miljoonia rahoitusta terroriraportointiin!

Ukrainalainen tiedemies saa miljoonia rahoitusta terroriraportointiin!

Tänään, 31. maaliskuuta 2025, pakolaisukrainalainen viestintätieteilijä prof. tohtori Lesia Horodenko sai lähes 220 000 euron lisärahoituksen tärkeälle tutkimusprojektilleen. Tämä projekti on osa Mannheimin Euroopan sosiaalitutkimuskeskuksen (MZES) DFG:n rahoittamaa projektia "Responsible Terrorism Reporting", jota on johtanut vuodesta 2017 lähtien professori, tohtori Hartmut Wessler. Heinäkuussa 2024 Ukrainasta paennut ja aiemmin Kiovan yliopistossa opettanut Horodenko keskittyy työssään tiedotusvälineissä terrorismista Venäjällä, Valko-Venäjällä ja Ukrainassa.

Keskeinen tutkimuskysymys, johon Horodenko keskittyy, on se, miten näiden maiden tiedotusvälineet käyttävät termiä "terrorismi" ja millaisia ​​erilaisia ​​narratiiveja siitä syntyy. Erityisen paljastavaa on, että Venäjällä ukrainalaisia ​​joukkoja kuvataan "terroriteoksiksi", kun taas Venäjän oppositiomediat esimerkiksi Latvian tai Puolan kaltaisissa maissa käyttävät termiä vivahteikkaammin. Analyysin tarkoituksena on auttaa laatimaan suosituksia toimittajille terrori-iskujen käsittelyssä.

Tutkimuksen tavoitteet ja menetelmät

Kokonaisprojektin päätavoitteena on tarkastella sävyä, faktantarkistuksia sekä kuvien ja videoiden käyttöä hyökkäysraportoinnissa. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa tehtiin vertaileva analyysi terrorismiraportoinnista eri maissa ja kulttuureissa. Vuoteen 2027 ulottuvaan toiseen vaiheeseen siirtyessä painopiste on tekstien ja kuvien vuorovaikutuksessa ja niiden vaikutuksessa median käyttäjien käsityksiin.

Kokeiluja tehdään sen selvittämiseksi, johtaako vastuullinen raportointi objektiivisempaan käsitykseen terrorismin aiheesta. Terrorismin tiedotusvälineiden kehitys on jatkuva aihe, jota on tarkasteltava suurten tapahtumien, kuten syyskuun 11. päivän 2001, taustalla, jota pidetään käännekohtana terrorismin maailmanlaajuisessa käsityksessä, koska Federal Peace Research Foundation show.

Median rakentaminen terrorismista

Wolfgang Frindten, Nicole Haußeckerin ja Jens Jirschitzkan teokset ovat näiden mediatutkimusten analyysien keskiössä, jotka käsittelevät terrorismin mediakonstruktiota ja yksilöllistä tulkintaa. Nämä analyysit kattavat myös tärkeitä ajanjaksoja ja tapahtumia, kuten vuoden 2002 terrori-iskut Keniassa ja syyskuun 11. päivän jälkeiset tapahtumat.

Saksassa vuosina 2007–2009 tehtyjen terrorismia koskevien uutisraporttien määrällisillä ja laadullisilla analyyseillä tutkittiin myös tiedotusvälineiden vaikutusta yksilölliseen terrorismin ymmärtämiseen ja väestön turvallisuuskäyttäytymiseen. Kolmen edustavan väestötutkimuksen avulla määriteltiin yhteiskunnan terrorismin rakenteet rauhanomaisen maailmanjärjestyksen edistämiseksi.

Toinen esimerkki terrorismia käsittelevän median raportoinnin analyysistä on pro gradu -tutkielma "Terrorismin kehystys itävaltalaisen median raportoinnissa". Tämä tutkinta käsitteli IS:n järjestämää terrori-iskua Wienissä 2.11.2020 ja analysoi kahdessa eri päivälehdessä: laatulehti "der Standard" ja iltapäivälehti "die Kronenzeitung".

209 artikkelin analyysi teki selväksi, että uutisointi näissä medioissa vaihteli toisinaan suuresti. Aluksi reaktiot hyökkäykseen ja terrorismin esittäminen uhkana hallitsivat, mutta ajan myötä painopiste siirtyi hyökkäyksen seurauksiin ja toimenpiteisiin.

Kaiken kaikkiaan näyttää siltä, ​​että tiedotusvälineissä tiedottaminen terrorismista on monimutkaista sekä käsityksen että päättelyn osalta, ja siihen vaikuttavat monet tekijät. Vastuullisen ja eriytetyn raportointikäytännön tarve on siksi edelleen keskeinen tämän kiireellisen yhteiskunnallisen kysymyksen ymmärtämisen edistämisessä.