Äänestysaktiivisuus romahtaa: opiskelijat ja tohtorikandidaatit äänestävät jälleen
Freiburgin yliopiston senaatin ja tiedekuntaneuvostojen vaalit on saatu päätökseen. Tulokset, äänestysprosentti ja uudet jäsenet on selvitetty.

Äänestysaktiivisuus romahtaa: opiskelijat ja tohtorikandidaatit äänestävät jälleen
4.7.2025 Freiburgin yliopiston senaatin ja tiedekuntaneuvostojen vaalien tulokset julkistettiin. Kokonaisäänestysprosentti oli vain 7,4 prosenttia, mikä on laskua edelliseen vuoteen verrattuna. Erityisen silmiinpistävää on jatko-opiskelijoiden alhainen osallistumisaste, joka oli vain 4,6 prosenttia. Sen sijaan opiskelijoista äänesti 7,7 prosenttia. Tämä on merkittävä lasku, sillä vuonna 2024 äänestysprosentti opiskelijoista oli 11,2 ja jatko-opiskelijoista 6,9 prosenttia.
Senaatin opiskelijajoukosta valitut jäsenet koostuvat viidestä Juso-yliopistoryhmästä ja ylioppilaskunnan lista - akateemisesta alarakenteesta. Seuraavat ehdokkaat valittiin: Jon Pfister ja Sophie Könnemund Jusoista sekä Julia Heimlich, Max Florian Petzold ja Josefine Krasenbrink ylioppilaskunnan listalta. Rekisteröityjen jatko-opiskelijoiden joukosta valittiin Daria Petrovska, Brendan Dylan Wouterlood ja Louis Ehmann, kaikki senaatin jatko-opiskelijoiden edustuksen ja tutkijakoulun yhteisellä ehdotuksella.
Vaalirakenne ja -prosessit
Senaatin ja tiedekuntaneuvoston vaalit järjestetään joka kesälukukausi. Opiskelijoiden statusryhmässä on kaksi eri vaaliryhmää: perustutkinto-opiskelijat ja jatko-opiskelijat. Valittujen jäsenten toimikausi on yksi vuosi. Yliopiston kaikkia osa-alueita edustavaan senaattiin kuuluvat myös rektoraatin jäsenet, dekaanit ja tasa-arvoedustajat sekä kokouksiin osallistuvat rehtorin oikeudelliset neuvonantajat ja ylioppilaskunnan edustajat.
Tärkeä asia on, että tiedekuntaneuvoston vaaleissa on samanlainen rooli kuin senaatilla tiedekuntatasolla. Tiedekuntaneuvostoon tulee pääsääntöisesti valita neljästä kahdeksaan jäsentä. Kuluvana vuonna Teologisen ja lääketieteellisen tiedekunnan tiedekuntaneuvostoihin tarvitaan lisävaalit, koska uusia jäseniä tarvitaan toimikauden aikana tapahtuvien henkilöstömuutosten vuoksi.
Alhainen äänestysprosentti ja tulevaisuuden haasteet
Matalasta äänestysaktiivisuudesta huolimatta tapahtumat, kuten yliopistovaalit, osoittavat, että osallistuminen korkeakouluvaaleihin on viime aikoina laskenut. Verrattuna tärkeisiin yhteiskunnallisiin vaaleihin, kuten euro- tai liittopäivien vaaleihin, äänestysaktiivisuus yliopistoissa on huomattavasti alhaisempi. Tämä herättää kysymyksiä siitä, miten äänestysaktiivisuutta voidaan lisätä tulevissa vaaleissa.
Seuraavien vaalien määräajat on jo asetettu. Vaaliluettelo on nähtävillä 30.4.-7.5.2025, ja ehdokkuuden ja ehdokkuuden jättämisen määräaika on 9.5.2025 klo 16.00. Nähtäväksi jää, miten yliopistot vastaavat alhaisen äänestysaktiivisuuden haasteisiin ja mitä strategioita kehitetään lisäämään opiskelijoiden ja tohtorikandidaattien osallistumista akateemisiin toimikuntiin.
Viime vaalit osoittavat, että kyse ei ole vain edustajien valinnasta, vaan myös aktiivisesta yliopistokulttuurin ja -politiikan muokkaamisesta.