Taloudellinen eriarvoisuus: sisällissodan riski kasvaa maailmanlaajuisesti!

Taloudellinen eriarvoisuus: sisällissodan riski kasvaa maailmanlaajuisesti!

Nykyinen tutkimus Tübingenin yliopisto osoittaa hälyttäviä suuntauksia taloudellisessa epätasa-arvossa ja sen yhteyksiä sisällissodan vaaraan. Kattava analyysi, jossa tarkastellaan maan ja tulojen jakautumista viimeisten 200 vuoden aikana 193 maassa, paljastaa, että lisääntyvä taloudellinen eriarvoisuus sellaisissa maissa kuin Yhdysvalloissa, Isossa-Britanniassa ja Venäjällä on lisännyt merkittävästi sisällissodan riskiä. Tämä tutkimus julkaistiin Review of Income and Wealth -lehdessä.

Tutkimuksessa kehitettiin uusi taloudellisen eriarvoisuuden laskentatapa, joka ottaa huomioon tulojen ja maanomistuksen lisäksi myös poikkeamat keskikorkeudesta. Pituus toimii indikaattorina yhteiskunnan elintasosta ja eriarvoisuudesta. Esimerkiksi historialliset tiedot osoittavat, että ennen Yhdysvaltain sisällissotaa korkeamman tulotason ja ammattitaidottomien työntekijöiden väliset pituuserot kasvoivat merkittävästi.

Tilastolliset näkemykset ja riskit

Sisällissodan riski Yhdysvalloissa on kasvanut 10 prosentista 21 prosenttiin viimeisen 30 vuoden aikana epätasaisen tulonjaon vuoksi. Tutkimus osoittaa myös, että eriarvoisuus on lisääntynyt myös muissa maissa, kuten Isossa-Britanniassa, Kiinassa, Intiassa ja Venäjällä. Epätasaisen tulonjaon ja sisällissotien välinen yhteys on tilastollisesti todistettu, ja sisällissodat määritellään konflikteiksi, joissa on yli 1000 kuolemantapausta vuoden sisällä.

Tutkimus osoittaa myös, että muut tekijät, kuten maan koko ja väestö sekä aiemmat sisällissodat ja demokratian taso, ovat lisämuuttujia, jotka voivat vaikuttaa sisällissodan riskiin. Mielenkiintoista on, että talouskasvulla ei ole mitattavissa olevaa vaikutusta sisällissodan riskiin. Tuloryhmien välisen epätasa-arvon vähentämiseksi tutkijat suosittelevat muun muassa progressiivisempaa tuloverotusta ja parempaa laadukkaan koulutuksen saatavuutta.

Globaalit trendit ja epätasa-arvo

Laajempi näkemys globaalista eriarvoisuudesta saadaan analyysin avulla Liittovaltion kansalaiskasvatusvirasto täydennettynä. Vuonna 2021 rikkain 10 prosenttia maailman väestöstä ansaitsi keskimäärin noin 87 000 euroa vuodessa, kun taas köyhin 50 prosenttia sai vain 2 800 euroa. Tämä ero heijastuu myös omaisuuden omistukseen: rikkaimmalla 10 prosentilla on keskimäärin noin 551 000 euroa, kun taas köyhimmällä 50 prosentilla vain 4 100 euroa.

Saksassa tuloerot ovat lisääntyneet 1970-luvulta lähtien, ja ne ovat lisääntyneet merkittävästi 1990-luvun lopun ja 2000-luvun puolivälin välillä. Maailmanlaajuisesti Euroopassa on pienin tuloerot, kun taas Latinalaisessa Amerikassa ja Lähi-idässä eriarvoisuus on korkeampaa. Antropologiset tutkimukset osoittavat, että kaikki yhteiskunnan jäsenet, myös varakkaat kansalaiset, kärsivät suuresta eriarvoisuudesta, koska eriarvoisuus luo stressiä ja sosiaalisia jännitteitä.

Nämä havainnot korostavat tarvetta nähdä sosiaalinen eriarvoisuus paitsi taloudellisena ongelmana myös uhkana sosiaaliselle rauhalle ja vakaudelle yhteiskunnissa maailmanlaajuisesti. Tämän vuoksi on entistä tärkeämpää ryhtyä toimiin, jotka vähentävät taloudellista eriarvoisuutta ja vähentävät siten konfliktiriskiä.