50 vuotta kuvioiden tunnistusta: FAU juhlii uraauurtavaa tekoälytyötä!

50 vuotta kuvioiden tunnistusta: FAU juhlii uraauurtavaa tekoälytyötä!

14. lokakuuta 2025 Friedrich Alexanderin yliopiston (FAU) kuvioiden tunnistamisen katedraali juhli 50-vuotisjuhliaan. Tämä on tärkeä virstanpylväs laitokselle, jota pidetään tekoälyn (AI) edelläkävijänä Saksassa. FAU oli ensimmäinen yliopisto maassa, joka perusti tällaisen oppituolin, mikä loi perustan lukuisille kehityskulkuille hahmontunnistuksen ja koneoppimisen alalla.

Heinrich Niemannin vuonna 1975 perustamalla tuolilla oli ratkaiseva rooli kuvasisällön automaattisen luokittelun ja konepuheentunnistuksen tutkimuksessa. Vaikka teknologiamaailma on muuttunut suuresti noista alkuajoista, kuviontunnistuksen merkitys tekoälyssä on pysynyt muuttumattomana. "Tekoälyn kehitys ei ollut tuolloin ennustettavissa", tutkijat sanovat, "koska käytettävissä olevat datamäärät ja muistikoot olivat pieniä." Nykyään laskentaresurssien ja -algoritmien edistymisen ansiosta tekoälymallit voivat automaattisesti oppia suurista tietomääristä.

Tie moderniin tekoälyyn

Nykyään yleiset menetelmät perustuvat tilastollisiin menetelmiin, jotka mahdollistavat kuvioiden tunnistamisen tiedosta. Algoritmit, erityisesti neuroverkot, ovat edistyneet merkittävästi viime vuosina. Ensimmäiset ideat neuroverkoista syntyivät laitoksen alkuvuosina, mutta ne kokivat läpimurron vasta nopeiden grafiikkaprosessorien ja laajemman Internetin leviämisen myötä.

FAU:ssa on yli 20 tutkimusryhmää aktiivisesti ajankohtaisessa tutkimuksessa. Niissä keskitytään tekoälyn eri näkökohtiin, mukaan lukien avustava älykäs robotiikka, koneoppimisen matemaattiset perusteet ja digitaalisten humanististen tieteiden sovellukset. Vuonna 2017 lanseerattiin koneoppimis- ja dataanalytiikkalaboratorio (MaD Lab), ja vuonna 2020 perustettiin biolääketieteen tekniikan tekoälyn (AIBE), tietotieteen (DDS) ja digitaalisten humanististen ja yhteiskuntatieteiden (DHSS) laitokset selkeästi poikkitieteellisiin lähestymistapoihin keskittyen.

Haasteet ja sosiaaliset seuraukset

Tekoälyn vaikuttavasta edistymisestä huolimatta haasteita on edelleen. On ongelmia, joita tekoäly ei voi ratkaista, kuten tuntemattomien kielten ymmärtäminen tai ääntelyn tunnistaminen ilman kontekstia. Siitä huolimatta tutkijat näkevät tekoälyn kehitykseen liittyviä mahdollisuuksia ja mahdollisia uhkia. Jotkut työprofiilit voivat vaarantua, samalla kun syntyy uutta luovaa vapautta.

FAU:n keskeinen osa on koulutus, jossa tutkimuksen lisäksi painotetaan suuresti tekoälyn eettisiä vaikutuksia. Tiedekunnan jäsenet, mukaan lukien prof. Ivan Dabrock ja prof. Vincent Müller, käsittelevät näiden teknologioiden sosiaalisia vaikutuksia. Tekoälyn etiikka on jaettu viiteen päätutkimusklusteriin: AI Foundations, Comprehensive AI, Embedded AI, AI4health ja AI Ethics & Societal Impact. Kaksi viimeistä klusteria ovat erityisen tärkeitä, koska Erlangenia pidetään Baijerin huipputeknologian keskuksena, ja tekoälyä käytetään yhä enemmän sellaisilla aloilla kuin terveydenhuolto, valmistus ja digitaaliset humanistiset tieteet.

FAU:n kohtaamat haasteet ovat lukuisia, mutta jatkuva tutkimus- ja kehitystyö on ratkaisevassa panoksessa tekoälyn tulevaisuuden muotoiluun. Pattern Recognition Chair on edelleen johtoasema tässä jännittävässä ja nopeasti kehittyvässä tieteenalassa, joka tulee olemaan kaikkialla tulevina vuosina.

Lisätietoa varten FAU tarjoaa verkkosivuillaan muun muassa kattavia näkemyksiä tekoälyn alueesta fau.de sekä lisätietoja heidän tutkimustoiminnastaan ai.fau.digital ja taustatietoa tekoälystä wirtschaftsforum.de.