Koulutusshokki: Näin paljon alkuperälläsi on vaikutusta nuorten eurooppalaisten tulevaisuuteen!

Koulutusshokki: Näin paljon alkuperälläsi on vaikutusta nuorten eurooppalaisten tulevaisuuteen!

Bambergin Otto Friedrichin yliopiston koordinoima tutkimusprojekti "European Youth in Education and Transition to the Labour Market" (EDU-LAB) käsittelee yhtä kasvatustutkimuksen kiireellisimmistä haasteista: sosiaalisen taustan vaikutusta nuorten koulutuselämäkertoihin Euroopassa. äänekäs uni-bamberg.de Hankkeen tavoitteena on analysoida siirtymistä työelämään ja tunnistaa prosesseja, joilla voidaan vähentää koulunkäynnin keskeyttämistä ja parantaa työhön liittyvää oppimista. Rahoitus on noin 3 miljoonaa euroa, josta noin 300 000 euroa menee suoraan Bambergin yliopistolle.

Hanke kestää joulukuuhun 2027. Tutkimuksessa on mukana useita instituutioita useista Euroopan maista, mukaan lukien yliopistot ja tutkimuslaitokset Itävallasta, Saksasta, Kreikasta ja Portugalista. Kohderyhmänä ovat 15–30-vuotiaat nuoret, joiden painopisteenä ovat yhtäläiset mahdollisuudet sekä poliittisten toimien, investointien ja systeemisten tekijöiden vaikutus.

Sosiaalinen eriarvoisuus koulutusjärjestelmässä

Koulutuksen eriarvoisuuden yhteydessä on tärkeää korostaa, että koulutuksella on keskeinen rooli työhön pääsyssä, toimeentulossa ja yhteiskuntaan osallistumisessa. Peruslain 7 § velvoittaa valtion kasvattamaan ja kouluttamaan kaikki lapset. Saksan oppilaitokset ovat yleensä ilmaisia ​​tai voimakkaasti tuettuja, ja koulunkäynti on pakollista 18-vuotiaaksi asti. Näytä edelleen bpb.de ja bpb.de että koulutusmenestys riippuu suuresti sosiaalisesta taustasta. Vuonna 2021 vain noin 50 % sosiaalisesti heikommassa asemassa olevien perheiden nuorista pääsi ammatilliseen koulutukseen.

Sitä vastoin yli 50 % akateemisten perheiden ihmisistä on suorittanut tutkinnon. Nämä eriarvoisuudet eivät johdu pelkästään epätasa-arvoisista oppimisolosuhteista, vaan myös koulussa tehdyistä varhaisista koulutuspäätöksistä. On myös kerrottu, että Saksan koulutusjärjestelmä toimii "lajittelukoneena", joka jakaa opiskelijat eri koulutyyppeihin varhaisessa vaiheessa ja vahvistaa siten eroja sen sijaan, että se korjaa niitä.

Varhaiskasvatus ja koulukasvatus

Varhaiskasvatuksella on keskeinen rooli kognitiivisten ja ei-kognitiivisten taitojen oppimisessa. Raportit osoittavat, että laadukas lastenhoito voi auttaa vähentämään rotueroja. Vaikka 3–6-vuotiaiden osallistuminen koulutukseen on korkea, varhaiskasvatuksen ohjelmiin osallistumisessa on sosiaalisia eroja: sosiaalisesti heikommassa asemassa olevien perheiden lapset osallistuvat harvemmin tällaisiin ohjelmiin.

Lisäksi tutkimukset, kuten PISA, TIMSS ja IGLU, osoittavat selvästi, että eri yhteiskuntaluokkien opiskelijoiden suorituskyvyssä on eroja. Yläasteella I ja II akateemisten perheiden lapsilla on usein etu ja he saavuttavat korkeamman pätevyyden. Erityisen silmiinpistävää on maahanmuuttajataustaisten nuorten vähäinen osallistuminen toisen asteen kursseille.

EDU-LAB-projektissa hyödynnetään myös nuorten ja asiaankuuluvien ryhmien, kuten perheiden, opettajien ja työnantajien, kokemuksia tutkimuksessa käytännön tulosten tuottamiseksi. Yhteistyö kansainvälisten kumppaneiden kanssa on tarkoitettu aliedustettujen ryhmien koulun ja ammatillisen integraation haasteiden voittamiseksi. Eri maiden koulutusjärjestelmiä vertailevan tutkimuksen avulla tutkimus toivoo saavansa arvokkaita oivalluksia, jotka voisivat osaltaan parantaa Euroopan epätasa-arvoista koulutustilannetta.