Demokratia ilmastonsuojelussa: Yhdessä kriisiä vastaan!

Demokratia ilmastonsuojelussa: Yhdessä kriisiä vastaan!

17.3.2025 paneelikeskustelu "Demokratia ja ilmastonsuojelu – (miten) tämä voi toimia?" pidettiin Unterbibergin St. Georgin seurakuntakeskuksessa. sijasta. Climate Neutral 2035 -aloite järjesti tapahtuman ilmaistakseen ilmastokriisin kiireellisyyttä ja demokratian roolia tässä yhteydessä. Mukana olivat professori Hedwig Richter Münchenin Bundeswehrin yliopistosta, toimittaja Bernd Ulrich, CSU:n osavaltioparlamentin jäsen Kerstin Schreyer ja tohtori Andreas Kießling Bayernwerkistä.

Keskustelu pyörii ilmastonsuojelutoimien yhteensopivuudesta demokraattisten prosessien kanssa. Sekä prof. Richter että Bernd Ulrich korostivat toiminnan kiireellisyyttä ilmastokriisissä ja korostivat usein olemassa olevaa ristiriitaa demokratiassa toimimisen ja tarvittavien nopeiden päätösten välillä.

Kansalaisten rooli ja tekniset haasteet

Tohtori Kießling korostaa panoksessaan tarvetta vastata teknisiin haasteisiin eri tasoilla. Hän viittasi kasveja, verkkoja ja varastointia koskeviin tärkeisiin aiheisiin, jotka ovat olennaisia ​​onnistuneen ilmastonsuojelun kannalta. Kerstin Schreyer korosti kansalaisten roolia poliittisessa prosessissa ja vaati väestön suurempaa osallistumista ilmastonsuojeluun vaikuttaviin päätöksiin.

Keskustelun osallistujien keskuudessa vallitsi yksimielisyys, että muutos on mahdollista vain yhdessä poliittisella, taloudellisella ja sosiaalisella tasolla. Professori Richter ja Bernd Ulrich varoittivat ilmastonsuojelun viivästymisen kielteisistä seurauksista, jotka voivat entisestään pahentaa jo ennestään uhkaavaa tilannetta.

Poliittinen maisema ja ilmastonmuutos

Katsaus poliittiseen viitekehykseen osoittaa, että ilmastopolitiikan ja kestävyyden aiheet jäivät vielä muutama vuosi sitten vähälle huomiolle varsinkin populististen ja äärioikeistopuolueiden keskuudessa. Nämä ryhmät kiistävät usein ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen ja käyttävät ihmisten turvattomuutta hyväkseen. Ilmasto- ja kestävyyskeskusteluja käytetään usein väärin propagandatarkoituksiin.

Populistiset narratiivit syyttävät väitetysti korruptoitunutta vasemmisto-vihreää eliittiä, joka jättää huomiotta kansalliset edut. Tällaiset liikkeet arvostelevat kansainvälisiä järjestöjä ja yrittävät vaatia kestävyyttä itselleen. Vaikka jotkut äärioikeistojärjestöt näkevät ympäristönsuojelun osana etnistä ideologiaansa, tällä "oikeiston ekologialla" ei ole sitä kansan tukea, jota tarvitaan merkittävään vaikutukseen. Siitä huolimatta aihe on edelleen ankkuroituna äärioikeistoideologioiden elementteihin.

Ilmastonsuojelun kansainvälinen kehys

Ilmastonsuojelun kansainväliselle kontekstille ovat ominaisia ​​tärkeät sopimukset, kuten Kioton pöytäkirja, joka hyväksyttiin vuonna 1997, ja Pariisin ilmastosopimus vuonna 2015. Jälkimmäisen tavoitteena on pitää ilmaston lämpeneminen selvästi alle 2 °C ja pyrkiä kohti 1,5 °C:ta. Kansallinen panos päästöjen vähentämiseen on tässä ratkaisevan tärkeä.

Pariisin sopimuksessa vaaditaan myös rahoitustavoitteita, joilla autetaan maita siirtymään ilmastoneutraaliin tulevaisuuteen. Euroopassa eurooppalainen päästökauppa säätelee noin 45 prosenttia EU:n kokonaispäästöistä, kun taas Green Deal pyrkii ilmastoneutraaliuteen vuoteen 2050 mennessä. Saksa on hyväksynyt ilmastonsuojelulain, jonka tavoitteena on kasvihuonekaasujen neutraalisuus vuoteen 2050 mennessä ja 65 prosentin vähennys vuoteen 2030 mennessä.

Ilmastopolitiikan haasteiden monimutkaisuutta pahentaa näiden tavoitteiden täytäntöönpanon ja noudattamisen puute. Kuten Unterbibergin keskustelu osoitti, tieteen, politiikan ja yhteiskunnan välinen vuoropuhelu on edelleen ratkaisevan tärkeää ilmastonmuutoksen torjunnan tulevalle edistymiselle. Climate Neutral 2035 -aloite suunnittelee jo lisää tapahtumia tämän vuoropuhelun edistämiseksi.