Läpimurto Wilmsin kasvaintutkimuksessa: vanhempien lapset vaikuttavat!

Transparenz: Redaktionell erstellt und geprüft.
Veröffentlicht am

Würzburgin yliopiston tutkimus pienten lasten Wilmsin kasvaimista paljastaa geneettisiä riskitekijöitä ja uusia hoitomenetelmiä.

Forschung der Uni Würzburg zu Wilms-Tumoren bei Kleinkindern enthüllt genetische Risikofaktoren und neue Therapieansätze.
Würzburgin yliopiston tutkimus pienten lasten Wilmsin kasvaimista paljastaa geneettisiä riskitekijöitä ja uusia hoitomenetelmiä.

Läpimurto Wilmsin kasvaintutkimuksessa: vanhempien lapset vaikuttavat!

Würzburgin yliopiston tutkimusryhmä on edistynyt merkittävästi munuaiskasvainten, erityisesti Wilms-kasvainten, tutkimuksessa. Tämä munuaissyövän muoto vaikuttaa ensisijaisesti alle viisivuotiaisiin lapsiin ja on yksi yleisimmistä syöpätyypeistä tässä iässä. Noin 100 lasta Saksassa kehittää tämä kasvain vuosittain. Miten uni-wuerzburg.de Raporttien mukaan tutkijat analysoivat perinnöllistä alttiutta Wilmsin kasvaimille käyttämällä näytteitä Wilms Tumor Biobankista, joka on kerätty kolmen vuosikymmenen aikana, vuosina 1994–2022.

Yhteensä tutkittiin näytteitä noin 1 800:sta sairastuneesta lapsesta. Tutkijat pystyivät tunnistamaan 20 familiaalista kasvainta ja 109 kahdenvälistä kasvainta. On huomionarvoista, että yli 90 %:lla tapauksista oli geneettisiä taipumuksia. Nämä tulokset tukevat Alfred Knudsenin muotoilemaa "kahden osuman hypoteesia" tuumorigeneesin selittämiseksi. Yleinen mutaatio kasvainsuppressorigeenissä, WT1-geenissä, on tunnistettu. Molempien WT1-kopioiden inaktivointi yhdessä kasvutekijän IGF2:n aktivoitumisen kanssa on avaintekijä kasvaimen muodostumiselle.

Geneettiset löydökset ja niiden seuraukset

Tutkimus osoitti myös, että geneettisiä muutoksia ituradassa havaittiin noin 50 prosentilla potilaista. Kolmannella lapsista oli kuitenkin IGF2-geenin genomijäljennyksen häiriöitä, jotka eivät ole perinnöllisiä. Nämä epigeneettiset taipumukset johtavat usein normaalin ja häiriintyneen IGF2-ekspression "mosaiikkiin", jotka voivat mutatoitua munuaissoluissa ja kehittää kasvaimia. Lapsilla, joilla on tämä nimenomainen neuropatologinen tähdistö, on lisääntynyt riski saada toinen kasvain ja varhainen munuaisten vajaatoiminta, mitä lisäävät entisestään molempien sisarusten sukupolvien geneettiset poikkeavuudet. Siksi tutkijat suosittelevat veri- ja kasvainnäytteiden molekyylitutkimuksia korkean riskin tapausten tunnistamiseksi varhaisessa vaiheessa.

Toinen tärkeä näkökohta tutkimuksessa on geneettisten muutosten rooli taudin hoidossa ja ennusteessa. Kasvaimet, joissa on WT1-geenimuutoksia, muodostavat erillisen alaryhmän, kun taas muille kasvaimille on tunnusomaista monipuoliset, osittain tuntemattomat mutaatiot. Geenien ilmentymismallit ja DNA:n metylaatio ovat ratkaisevan tärkeitä erotettaessa geneettisesti määriteltyihin alaryhmiin, mikä tukee räätälöityjen hoitosuunnitelmien kehittämistä. Tällaisilla strategioilla pyritään minimoimaan sivuvaikutukset ja varmistamaan samalla tehokkaat hoidot.

Yhteistyötä tässä tutkimuksessa ovat Wellcome Sanger Institute ja muut laitokset, kuten Cambridge University Hospitals NHS Foundation Trust ja Great Ormond Street Hospital. Näillä tieteidenvälisillä toimilla pyritään kehittämään parempaa riskinarviointia ja kohdennettua seulontaa sairastuneille lapsille.

Katse tulevaisuuteen

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että geneettiset analyysit ja Wilmsin kasvainten biologian parempi ymmärtäminen ovat erittäin tärkeitä ei vain sairastuneille, vaan myös heidän sisaruksilleen ja jälkeläisilleen. Pitkällä aikavälillä nämä havainnot voivat auttaa luomaan tehokkaita seulontaohjelmia, jotka mahdollistavat geneettisten taipumusten havaitsemisen varhaisessa vaiheessa. Tämä ei vain parantaisi hoitotuloksia, vaan myös vähentäisi sekundaaristen syöpien riskiä.

Tutkimuksen alkuperäinen julkaisu ilmestyi "Genome Medicine" -lehdessä ja heijastelee perustavanlaatuista muutosta tavassamme nähdä geneettisiä sairauksia, kuten Wilmsin kasvainta. Viime kädessä tällaiset tutkimukset luovat pohjan tarkempien ja potilaskeskeisempien hoitomenetelmien valinnalle tulevaisuudessa. Little Princess Trustin, Wellcomen, DFG:n ja BMBF:n kaltaisten organisaatioiden tuki on ratkaisevassa roolissa tämän tärkeän tutkimustyön edistämisessä.