Empatiaa palliatiivisessa hoidossa: avain arvokkaaseen tukeen!

Empatiaa palliatiivisessa hoidossa: avain arvokkaaseen tukeen!

Palliatiivisen hoidon herkässä ja monimutkaisessa maailmassa empatian, kunnioituksen ja ihmissuhteiden merkitys korostuu jatkuvasti. Tästä keskusteltiin äskettäin Palliative Care Day -tapahtumassa, jossa asiantuntijapuhujat korostivat myötätuntoisen hoidon tarvetta. Professori tohtori Inge Eberl selitti, että hoitohenkilökunnan ja potilaiden väliset suhteet ovat välttämättömiä hoitomandaatin täyttämiseksi. Keskeinen osa loppuelämän hoitoa on potilaiden fyysisten, emotionaalisten ja sosiaalisten tarpeiden tunnistaminen ja niihin vastaaminen, kuten Anne Gruber Saksan palliatiivisen lääketieteen seuran Baijerin osavaltion edustustosta korosti. Hän teki selväksi, että vaikeiden elämäntilanteiden käsitteleminen vaatii ammatillista osaamista, joka saavutetaan vain empatialla ja kunnioittavalla vuorovaikutuksella hoidon laadun parantamiseksi.

Erityisiä haasteita voitiin havaita myös korona-aikoina, jolloin hautajaisia ​​ja jäähyväisiä rajoitettiin ankarasti. Professori Dr. Gabriele Gien, KU:n presidentti, korosti, että palliatiivinen hoito on enemmän kuin pelkkä lääketieteellinen tieteenala; se edellyttää jokaisen ihmisen arvon tunnustamista. Vakavasti sairaiden ihmisten tukeminen ei siis rajoitu pelkästään lääketieteellisiin toimenpiteisiin, vaan se perustuu ihmissuhteiden muodostumiseen ja huolenpitoon mukavuudesta ja arvokkaasta hoidosta.

Empatian rooli hoitotyössä

Empatian roolia hoitotyössä ei voi yliarvioida. Analyysin mukaan empatia on keskeistä ihmissuhteissa, erityisesti haastavissa hoitotilanteissa. Empaattinen viestintä edistää turvallisuutta ja luottamusta, mikä on keskeistä potilaille ja heidän perheilleen. Hoitolaitokset investoivat yhä enemmän menetelmiin edistää myötätuntoisia asenteita. Tässä yhteydessä ilmaistaan ​​mielipide, että empatiakykyä voidaan pitää sekä luontaisena lahjakkuutena että opittavana taitona. Ihmisen toimintaa ohjaa yhteyden ja kehityksen tarve, mikä tekee tunneälystä yhä tärkeämmäksi hoitotyössä.

Toinen tärkeä seikka on, että hyvä hoito määritellään myös hyväksymisen ja ymmärtämisen tunteeksi, ja tarveperusteinen kieli on usein avain empaattiseen viestintään. Tämä kieli edistää kuuntelua ja keskinäistä ymmärtämystä, mikä on erityisen tärkeää tiimissä. On olemassa lukuisia raportteja siitä, kuinka empaattinen vuorovaikutus ei vain paranna konfliktien hallintaa, vaan myös optimoi yhteistyötä hoitotiimien sisällä ja lisää yleistä työtyytyväisyyttä.

Työpajatarjoukset ja tulevaisuuden kehitystyöt

Palliatiivisen hoidon päivä sisälsi paitsi luentoja, myös lukuisia työpajoja ja keskusteluryhmiä, joissa asiantuntijat vaihtoivat kokemuksia. Tuli selväksi, kuinka tärkeää on omien kokemusten tuominen esille. Improvisaatioteatteri tarjosi humoristisia ja koskettavia näkökulmia hoitotyön empatian ja suhteen rakentamisen aiheisiin. Osallistujilla oli mahdollisuus jakaa omia tarinoitaan, jotka esitettiin uudelleen "Playbacktheater Dachaussa", mikä herätti ja tiivisti keskustelua henkilökohtaisista hoitokokemuksista.

Yhteenvetona voidaan todeta, että palliatiivisen hoidon jatkokehitys vaatii tieteidenvälistä yhteistyötä, jossa yhdistyvät hoitotiede, lääketieteen etiikka, sosiaalityö ja teologia. KU on aktiivisesti sitoutunut tällaiseen tukeen edistääkseen koulutusta ja harjoittelua palliatiivisen hoidon alalla sekä parantaakseen kestävästi vakavasti sairaiden ihmisten hoitoa.

KU, UniGraz, empatiaa