AfD:n äänestäjien rokotuskäyttäytyminen: Miten poliittiset asenteet vaikuttavat

AfD:n äänestäjien rokotuskäyttäytyminen: Miten poliittiset asenteet vaikuttavat

Rokotushalu Saksassa ei ole vain terveyskysymys, vaan myös syvempien sosiaalisten ja poliittisten virtausten indikaattori. Bambergin Otto Friedrichin yliopiston uusi tutkimus tutkii Alternative for Germany (AfD) -järjestön kannattajien rokotuskäyttäytymistä koronapandemian aikana. Tulokset osoittavat, että AfD:n äänestäjät ovat keskimäärin 28 prosenttiyksikköä todennäköisemmin rokotettuja kuin muiden puolueiden äänestäjät. Tämä herättää mielenkiintoisia kysymyksiä poliittisen identifioinnin roolista terveyskäyttäytymisessä.

Cologne Journal of Sociology and Social Psychology -lehdessä julkaistu tutkimus tutkii tämän merkittävän eron syitä. Ratkaiseva havainto on, että tällaisia ​​eroja rokotushalukkuudessa ei voida selittää demografisilla tekijöillä, kuten iällä tai koulutuksella, tai henkilökohtaisella stressillä pandemian aikana. Sen sijaan poliittiset asenteet ovat keskeisessä asemassa. Tutkimuksen mukaan pandemian käsityksellä erityisesti henkilövapauksien uhkana on suuri vaikutus rokotushalukkuuteen.

Poliittisen tunnelman vaikutus

Lisäksi poliittisen edustuksellisuuden tunne vaikuttaa rokotushalukkuuteen. Monet AfD:n kannattajat eivät tunne olevansa riittävän edustettuina vakiintuneiden puolueiden taholta, mikä vaikuttaa negatiivisesti heidän päätökseensä rokottaa. Nämä havainnot eivät ole merkityksellisiä vain tämänhetkisen keskustelun kannalta, vaan ne voivat olla tärkeitä myös tulevien kansanterveystoimenpiteiden ja rokotuskampanjoiden kannalta.

Tutkimus perustuu maalis-lokakuussa 2021 tehtyihin edustaviin 7 762 henkilön kyselyihin. Rokotushalukkuuden lisäksi tallennettiin demografisia tietoja, henkilökohtaisia ​​pandemiakokemuksia sekä luottamusta politiikkaan ja yhteiskuntaan. Analyysi luo siten pohjan poliittisen identiteetin vaikutuksen syvempään tarkasteluun yksittäisiin toimiin.

Populismi ja äänestyskäyttäytyminen

Kun tarkastellaan AfD:tä laajemmassa poliittisessa kontekstissa, käy selväksi, että puolue ei onnistunut saamaan kannatusta äänestäjien keskuudessa pandemian aikana. Analyysi osoittaa, että AfD jopa hävisi 2,3 prosenttiyksiköllä vuoden 2021 liittovaltiovaaleissa. Heidän populistinen perustavanlaatuisen opposition strategiansa ei saanut heidän toivomaansa tukea, sillä AfD:n kannattajien joukko jakautui voimakkaasti COVID-19:n hillitsemistoimien mieltymysten suhteen. Yksilöllinen vaikutus oli toinen tärkeä tekijä, joka vaikutti siihen, että AfD:n ääniosuus oli pienempi alueilla, jotka kärsivät pandemiasta erityisen voimakkaasti.

Todettiin myös, että COVID-19-kriisi ei tarjonnut samoja mobilisaatiomahdollisuuksia kuin aiemmat kriisit, kuten finanssikriisi tai pakolaiskriisi 2015/2016. AfD:n äänestäjien eriävät näkemykset näyttävät vaikuttavan voimakkaasti äänestyskäyttäytymiseen, minkä osoittavat uudet tiedot äänestäjien asenteista ja alueellisen pandemian vakavuudesta.

Euroskeptisten puolueiden tulevaisuus

Laajemmassa eurooppalaisessa kontekstissa euroskeptisten puolueiden äänestäjäpotentiaali on kasvanut. Tällaisten puolueiden odotetaan saavuttavan merkittäviä voittoja kesäkuun 2024 eurovaaleissa. Tuoreen tutkimuksen mukaan kolmasosassa EU-maista EU-vastaiset voimat voivat päätyä ensimmäiselle sijalle, kun taas toisessa kolmannessa niiden odotetaan nousevan toiseksi. Saksassa euroskeptisten puolueiden, erityisesti AfD:n, kannatus on kaksinkertaistunut 26 prosenttiin.

Kansalaisten huoli inflaatiosta, kansainvälisestä turvallisuudesta, muuttoliikkeestä ja ilmastosta on syvälle juurtunut ja lisää skeptisyyttä EU:ta kohtaan. Tämä skeptisyys voidaan nähdä EU:n politiikan odotusten riittämättömästä täyttymisestä. ECFR:n ajatushautomo Susi Dennison arvostelee sitä, että monet kansalaiset kokevat olevansa suurten päätösten ulkopuolelle. Tämä arvio osoittaa, kuinka poliittiset epävarmuustekijät vaikuttavat Euroopan sosiaaliseen ilmastoon.

Yhteenvetona voidaan todeta, että AfD:n kannattajien rokotuskäyttäytymistä koskeva tutkimus osoittaa, että poliittinen identiteetti ja yksilölliset kokemukset liittyvät läheisesti toisiinsa kriisiaikoina ja voivat viime kädessä vaikuttaa populististen puolueiden tulevaisuuteen Euroopassa. Yhteiskunnallisten trendien ja yksilön terveyden välinen vuorovaikutus on monimutkainen ja ansaitsee huolellisen harkinnan.

Lisätietoja Bambergin Otto Friedrich -yliopiston tutkimuksesta on osoitteessa uni-bamberg.de. Katso lisätietoja äänestäjien mieltymysten analysoinnista pmc.ncbi.nlm.nih.gov. Lisätietoja Eurooppa-perspektiivistä ja tulevista vaaleista löydät osoitteesta tagesschau.de lue ylös.