Innovatiivinen tekniikka suojaa sijaintitietojasi – näin se toimii!

Transparenz: Redaktionell erstellt und geprüft.
Veröffentlicht am

Münchenin yliopiston tutkijat kehittävät innovatiivisia nollatietomenetelmiä sijaintitietojen suojaamiseen yhdistämään tarkkuuden ja yksityisyyden.

Forscher der Uni München entwickeln innovative Zero-Knowledge-Methoden zum Datenschutz bei Standortdaten, um Genauigkeit und Privatsphäre zu vereinen.
Münchenin yliopiston tutkijat kehittävät innovatiivisia nollatietomenetelmiä sijaintitietojen suojaamiseen yhdistämään tarkkuuden ja yksityisyyden.

Innovatiivinen tekniikka suojaa sijaintitietojasi – näin se toimii!

Münchenin teknisen yliopiston tutkijat ovat kehittäneet uraauurtavan prosessin, joka voi mullistaa yksityisyyden suojan todennettavissa olevien sijaintitietojen osalta. Tämän innovaation ytimessä on nollatietotodisteiden soveltaminen, mikä mahdollistaa sijaintia koskevien väitteiden oikeellisuuden vahvistamisen, mutta paljastamatta tarkkaa tietoa. Tämä menetelmä edustaa merkittävää vastausta lisääntyviin tietosuojaongelmiin yhä tiiviimmässä maailmassa. Jens Ernstberger, tutkimuksen johtava kirjoittaja, korostaa, että keskeinen haaste on tasapainottaa tietosuoja ja tarkat sijaintitiedot vaarantamatta käyttäjien yksityisyyttä.

Tämän saavuttamiseksi Ernstbergerin tutkimusryhmä yhdistää nollatietotodisteet innovatiiviseen ruudukkomalliin - niin sanottuun hierarkkiseen kuusikulmiojärjestelmään. Tämä järjestelmä segmentoi maan pinnan eri soluihin, jotka on suunniteltu tarjoamaan erilaisia ​​sijaintivihjeitä kunkin sovelluksen erityisvaatimuksista riippuen. Tämä antaa käyttäjille mahdollisuuden paljastaa sijaintinsa eri yksityiskohtaisilla tasoilla, kuten kaupungin tai puiston tasolla, samalla kun heidän tarkka sijaintinsa pysyy nimettömänä.

Nollatietotodisteiden käyttö

Nollatiedon todisteet, tunnetaan myös nollatiedon todisteina, ovat toimenpiteitä, joiden avulla yksi osapuoli (todistaja) voi todistaa toiselle osapuolelle (todentaja) tietävänsä salaisuuden paljastamatta itse salaisuutta. Tämän menetelmän tyypillisiä sovelluksia löytyy kryptografiasta, esimerkiksi autentikointiin kryptovaluutoissa, kuten Zcash, tai anonymiteetin säilyttämiseen mobiilimaksupalveluissa, kuten Bluecode. Huoli tietosuojasta on johtanut myös EU:n digitaalisen tunnistamisen asetukseen, joka edellyttää nollatietoprotokollien käyttöä tulevassa EUDI-lompakossa.

Nämä todistukset toimivat yleensä kysymys ja vastaus -protokollan kautta, jossa todistaja voi kolmella viestintävaiheella todistaa todentajalle tietävänsä salaisuuden. Klassinen esimerkki havainnollistaa tätä: Yksi henkilö (Peggy) haluaa osoittaa toiselle (Viktor), että hän tietää salaisuuden paljastamatta sitä suoraan. Jos Peggy onnistuu vaaditussa tehtävässä useilla yrityksillä, Viktor voi suurella todennäköisyydellä olettaa, että Peggy todella tietää salaisuuden.

Käytännön toteuttamisen haasteita

Lupaavista lähestymistavoista huolimatta nolla-tietoprotokollat ​​tulevat usein ongelmallisiksi käytännön toteutuksessa. Ne vaativat usein korkeatasoista vuorovaikutusta ja voivat olla alttiita uusintahyökkäyksille. Tämä on johtanut siihen, että standardoidut todennusprotokollat ​​perustuvat tällä hetkellä enemmän digitaalisiin allekirjoituksiin. Siitä huolimatta nollatietotodistukset laajentavat merkittävästi interaktiivisia todistusjärjestelmiä ja ovat lupaava askel kohti digitaalisesti turvallisia ratkaisuja.

Münchenin teknisen yliopiston kehitys ei ole vain teknistä kehitystä, vaan se merkitsee myös tärkeää askelta tietosuojan ja teknisten mahdollisuuksien välisen jännitteen käsittelyssä. Jens Ernstbergerin tutkimusryhmä osoittaa, kuinka innovatiiviset konseptit, kuten kuusikulmioverkkojärjestelmä yhdistettynä nollatietotodisteisiin, voivat muuttaa perusteellisesti tapaamme ajatella sijaintitiedoista.

Lisätietoja Münchenin teknisen yliopiston kehityksestä on osoitteessa TUM. Yksityiskohtaiset selitykset nollatietotodistuksista löytyvät osoitteesta Wikipedia.