Nuori sukupolvi vaarassa: Sosiaalinen media rasittaa mielenterveyttä!

Nuori sukupolvi vaarassa: Sosiaalinen media rasittaa mielenterveyttä!

Eurooppalainen tutkimusprojekti "PROMISE" alkaa 30.4.2025 professori tohtori Adrian Meierin johdolla Erlangen-Nürnbergin Friedrich Alexander -yliopistosta (FAU). Hankkeen tavoitteena on parantaa nuorten mielenterveyttä ja integroida sosiaalista mediaa entistä enemmän heidän jokapäiväiseen elämäänsä. Tätä tarkoitusta varten Saksan tutkimussäätiö (DFG) myönsi kolmeksi vuodeksi 1,5 miljoonan euron rahoituksen osana CHANSE/NORFACE-ohjelmaa.

Sosiaalinen media liittyy erottamattomasti nykyajan nuorten elämään. Viimeaikaiset tutkimukset osoittavat kuitenkin merkkejä tämän ikäryhmän mielenterveyden kriisistä. "PROMISE" tutkii erityisiä toimenpiteitä alustojen, kuten TikTokin, Instagramin ja Snapchatin, käytön optimoimiseksi. Suunniteltuja toimenpiteitä ovat alustan suunnittelun muuttaminen, ongelmallisen sisällön suodattaminen ja haitallisten ominaisuuksien, kuten äärettömän vierityksen, kieltäminen.

Ongelmallinen käyttö ja sen seuraukset

Sosiaalisen median ongelmallinen käyttö voi ilmetä riippuvuuden kaltaisina oireina, jotka vaikuttavat negatiivisesti jokapäiväiseen elämään. Tutkimukset ovat löytäneet selvän yhteyden tämän käytön ja heikentyneen henkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin välillä. Sairastuneet kertovat myös lisääntyneestä päihteiden käytöstä, huonommasta unesta ja huonommasta koulusuorituskyvystä.

Tarvitaan toimia ja ehkäiseviä toimenpiteitä

Tohtori Hans Henri P. Kluge WHO:sta korostaa medialukutaidon merkitystä ja kannattaa ikärajoitusten käyttöönottoa sosiaalisessa mediassa. Kuitenkin myös myönteisiä puolia, kuten ikätovereiden sosiaalinen tuki, mainitaan. Sosiaalinen media antaa arvokkaan panoksen sosiaaliseen verkostoitumiseen, erityisesti ongelmattomille käyttäjille.

"PROMISE"-lähestymistavan tavoitteena on saada näyttöön perustuvia suosituksia toimista nuorten mielenterveyden suojelemiseksi. Kohderyhmiä ovat murrosikäiset 10-12-vuotiaat lapset, 13-17-vuotiaat nuoret ja 18-25-vuotiaat nuoret aikuiset. Tärkeä osa hanketta on nuorten osallistuminen nuorten neuvottelukunnan ja yhteistyöpajojen kautta.

Ikä-, sukupuoli- ja kulttuurisesti sopivien interventioiden tarve on kiistaton. Lisäksi WHO kehottaa investoimaan enemmän terveyttä edistäviin kouluympäristöihin ja näyttöön perustuviin ohjelmiin. Asialistalla ovat myös avoimet keskustelut digitaalisesta hyvinvoinnista perheissä ja kouluissa sekä kouluttajien ja terveydenhuollon ammattilaisten täydennyskoulutus digitaalisten taitojen vahvistamiseksi.

Hankkeen menestys saavutetaan tiiviillä yhteistyöllä käytännön kumppanien, kansalaisjärjestöjen ja eurooppalaisten sääntelyviranomaisten kanssa. Tavoitteena on antaa nuorille mahdollisuus tehdä tietoisia päätöksiä verkkotoiminnastaan ​​ja suojella mielenterveyttään.

Katso lisätietoja sosiaalisen median ja mielenterveyden haasteista ja ratkaisuista Friedrich Aleksanterin yliopisto Erlangen-Nürnberg kattavat näkemykset. Myös nuo WHO tarjoaa tärkeää tietoa, joka korostaa tämän aiheen merkitystä.