Kognitiiviset vammat: Miksi tukea käytetään niin harvoin?

Kognitiiviset vammat: Miksi tukea käytetään niin harvoin?

Digital Dementia Register Bavaria (digiDEM Bavaria) yhteistyössä Erlangen-Nürnbergin Friedrich-Alexander Universityn kanssa tekemä tutkimus osoittaa, että lievää kognitiivista vajaatoimintaa (MCI) sairastavat ihmiset käyttävät harvoin avohoitopalveluja. Tässä tutkimuksessa, johon osallistui yhteensä 913 kognitiivista vajaatoimintaa sairastavaa henkilöä, havaittiin, että tarjouksille on enemmän kysyntää, etenkin lievästä tai keskivaikeasta dementiasta kärsivien keskuudessa.

Lievä kognitiivinen vajaatoiminta on usein dementian edeltäjä, vaikka kognitiivinen heikkeneminen on vähemmän ilmeistä MCI:ssä. Tämä tarkoittaa, että kärsineet voivat monissa tapauksissa jatkaa jokapäiväistä toimintaa itsenäisesti. Tutkimukset osoittavat, että noin 70 % MCI-potilaista kehittää Alzheimerin dementian viiden vuoden kuluessa. Tämä tosiasia on merkittävä taakka omaishoitajille, koska useimmat potilaat hoidetaan kotona.

Avohoidon tukipalvelujen vähäinen käyttö

Vaikka tärkeitä tukitarjouksia onkin, yleinen käyttöaste on alhainen. Eniten käytetyt palvelut ovat perusterveydenhuolto (54,4 %), kotiapu (36,5 %), avohoito (30,4 %) ja psykososiaaliset interventiot (30,2 %). Tutkimuksen keskeinen kohta oli avohoidon ja päivähoidon puute MCI-potilaiden keskuudessa. Keskimäärin vain kahta avohoitopalvelua käytettiin viimeisen 30 päivän aikana.

Syyt tähän vähäiseen käyttöön ovat erilaisia. Saatavuus on usein rajallista, tarjouksista ei ole tietoa, ja monet niistä pelkäävät leimautumista tai joutuvat taloudellisiin kysymyksiin. Erityisen silmiinpistävää on, että hoidon tason saatavuus vaikuttaa voimakkaasti näiden tarjousten käyttöön. Potilaiden olemassa olevat tarpeet jäävät usein huomiotta, mikä korostaa tarvetta saada ajoissa tietoa avohoitopalveluista.

Lisäksi MCI:n oireet, kuten lisääntynyt unohtaminen, keskustelujen jälkeiset ongelmat tai päätöksentekovaikeudet, osoittavat, että sekä sairastuneet että heidän omaiset näkevät tietyn muutoksen. Varhainen kuuleminen ammattilaisten kanssa on suositeltavaa asianmukaisten toimenpiteiden toteuttamiseksi kognitiivisten muutosten sattuessa. Vaikka MCI:tä ei voida estää, elämäntapamuutokset voivat vähentää riskejä.

Riskitekijät ja ennaltaehkäisevät toimenpiteet

MCI:n vahvimpia riskitekijöitä ovat ikä, APOE e4 -geenin esiintyminen ja erilaiset somaattiset sairaudet, kuten diabetes, korkea verenpaine ja liikalihavuus. Myös monet elämäntapaan liittyvät riskitekijät, kuten liikunnan puute ja epäterveellinen ruokavalio, vaikuttavat kognitiivisten vajavuuksien kehittymiseen. Säännöllinen liikunta ja tasapainoinen ruokavalio voivat olla ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä.

Mobiili digitaalisten teknologioiden, kuten älypuhelin- ja tablet-sovellusten, kehitys voisi auttaa vastaamaan näihin haasteisiin kognitiivisten heikentymien hoidossa. Nämä tekniikat voisivat paitsi edistää kognitiivista terveyttä, myös vahvistaa potilaiden terveyslukutaitoa tukemalla ennaltaehkäiseviä toimia ja mahdollistamalla kognitiivisten toimintojen jatkuvan seurannan ja tallentamisen. Tällaiset innovaatiot voivat vaikuttaa myönteisesti Alzheimerin taudin etenemiseen helpottamalla varhaista diagnoosia ja puuttumista.

Koska lievien kognitiivisten häiriöiden diagnosointia tulisi parantaa, ennaltaehkäisevät toimenpiteet ovat tärkeitä. Tieteidenvälisen yhteistyön haasteiden ja terveyslukutaidon tarpeen tutkiminen on olennaista. Ennaltaehkäisevät strategiat, jotka yhdistävät useita ulottuvuuksia, voivat olla ratkaisevia parantamaan kärsivien elämänlaatua.