Uusi johtokunta Eichstättissä: Kirkko ja politiikka dialogissa!

Uusi johtokunta Eichstättissä: Kirkko ja politiikka dialogissa!

Katolisen yliopiston (KU) uuden hallituksen järjestäytymiskokous pidettiin 21. helmikuuta 2025 Eichstättin kaupungintalossa. Kutsu tähän tärkeään tapahtumaan tuli Eichstätterin pormestari Josef Grienbergeriltä, ​​joka on itsekin johtokunnan jäsen. Tähän komiteaan kuuluu suuri joukko vaikutusvaltaisia ​​henkilöitä, mukaan lukien liittopäivien jäsen tohtori Reinhard Brandl sekä osavaltion parlamentin jäsenet Tanja Schorer-Dremel ja Alfred Grob. Aluehallintojohtajat Alexander Anetsberger ja Martin Neumeyer kuuluvat myös johtokuntaan, samoin kuin pitkäaikainen Eichstätterin osavaltion parlamentin jäsen Eva Gottstein.

Lisäksi johtokunnassa on edustettuna katolisen kirkon edustajat, muun muassa Eichstätterin kirkkoherra Michael Alberter ja Baijerin katolisen toimiston päällikkö tohtori Matthias Belafi. Ingolstadtin uuden pormestarin valinnan jälkeen hänet kutsutaan myös johtokuntaan. Johtokunta toimii neuvoa-antavana ja sen odotetaan kokoontuvan kahdesti vuodessa tiivistämään olemassa olevia kirkon ja politiikan välisiä suhteita ja tukemaan KU:ta sen profilointiprosessissa.

Johtokunnan tavoitteet ja tehtävät

Johtokunnan päätavoitteena on tuoda näkökulmia paikallispolitiikasta ja kirkosta KU:n kehitysprosessiin. Hallituksen puheenjohtaja Horst Seehofer korosti kokouksessa tarvetta vahvistaa yliopiston ja poliittisen tason välistä vaihtoa. Seehofer raportoi ensimmäisistä keskusteluista Berliinin katolisen toimiston kanssa yhteyksien tehostamiseksi liittovaltion ja osavaltion politiikkaan.

KU:n presidentti, professori tohtori Gabriele Gien ja kansleri Eckhard Ulmer käyttivät tilaisuutta hyväkseen kertoakseen viimeisimmistä tapahtumista yliopistossa. Kokouksen keskeisenä teemana oli kirkon ja politiikan suhde, joka toimii jännitteellä. Seehofer korostaa kirkon ja politiikan keskinäistä riippuvuutta ja tarvetta integroida enemmän hengellisiä asenteita yhteiskuntapolitiikkaan.

Kirkon ja koulutuksen rooli

Kirkkojen merkitys yhteiskunnassa on selvä myös koulutuksen saralla. Sekä evankelinen että katolinen kirkko ovat vahvasti mukana poliittisen koulutuksen alalla. Liittovaltion kansalaiskasvatusviraston mukaan he ottavat sosiaalista vastuuta ja ovat perustaneet järjestöjä, kuten evankelisia akatemioita ja katolisia koulutusjärjestöjä. Nämä instituutiot tarjoavat lukuisia poliittisen koulutuksen tapahtumia ja edistävät siten yhteiskunnallista keskustelua.

Berliinin evankelinen akatemia ja katolinen akatemia järjestävät vuosittain useita satoja tapahtumia, joissa käsitellään tärkeitä yhteiskunnallisia kysymyksiä. Painopisteenä on oikeus, solidaarisuus ja yhteinen hyvä katolisen yhteiskunnallisen opetuksen periaatteiden mukaisesti. Nämä koulutustarjoukset ovat paitsi kirkon jäsenten, myös laajemman yhteiskunnan ulottuvilla ja edistävät yleisön yleistä poliittista koulutusta.

Ajankohtaiset haasteet ja muutosprosessit

Saksan kirkoilla on kuitenkin myös haasteita. Jatkuva jäsenmäärän lasku ja kirkossakävijöiden lasku ovat merkittävä taakka. Katolisen kirkon jumalanpalvelukseen osallistumisprosentti on 13,7 %, kun taas protestanttisessa kirkossa se on vain 3,7 %. Tämä kehitys johtaa lisääntyneeseen kilpailuun uusien uskonnollisten vaihtoehtojen kanssa ja muutoksiin ihmisten yksilöllisissä uskonnollisissa käytännöissä.

Tässä yhteydessä kirkot pyrkivät säilyttämään ja laajentamaan vaikutusvaltaansa politiikassa ja yhteiskunnassa. Vaikka kirkkojen ja yhteiskunnan välillä on jännitteitä erityisesti uskonnollisen kasvatuksen ja kirkollisten avioliittojen osalta, tämänhetkinen kehitys osoittaa, että vuoropuhelu ja yhteistyö kirkon ja politiikan välillä on entistä tarpeellisempaa positiivisen yhteiskunnallisen vaikuttamisen turvaamiseksi.