Nobelin kemian palkinto 2025: Vallankumouksellinen kehitys MOF:issa!

Nobelin kemian palkinto 2025: Vallankumouksellinen kehitys MOF:issa!

9. lokakuuta 2025 Prof. Susumu Kitagawa, Kioton yliopiston integroitujen solumateriaalitieteiden instituutin johtaja, sai kemian Nobelin palkinnon. Hän jakaa tämän kunnian Richard Robsonin ja Omar M. Yaghin kanssa heidän merkittävästä panoksestaan ​​metalli-orgaanisten kehysten (MOF) kehittämisessä. Nämä materiaalit, jotka koostuvat metalli-ioneista, jotka ovat sitoutuneet orgaanisten molekyylien kautta muodostaen erittäin huokoisia rakenteita, avaavat lukuisia uusia teknologioita ympäristön ja energian aloilla.

MOF:ille on ominaista niiden valtava sisäpinta-ala ja suuret ontelot. Ne voivat absorboida, varastoida tai vapauttaa molekyylejä kohdistetulla tavalla. Tämä tekee niistä erityisen arvokkaita sovelluksissa, kuten veden poistamisessa kuivasta aavikon ilmasta tai saasteiden poistamisesta vedestä. Ne pystyvät myös sitomaan hiilidioksidia ilmakehästä tai pakokaasuista ja varastoimaan vetyä. Tämä kehitys on lisäaskel kohti MOF:ien teollista tuotantoa ja kaupallistamista. Ensimmäiset sovellukset puolijohdeteollisuudessa sitovat turvallisesti myrkyllisiä prosessikaasuja.

Palkinnon merkitys

TUM:n presidentti, professori Thomas F. Hofmann onnitteli Kitagawaa hänen palkinnostaan ​​ja korosti hänen työnsä tärkeyttä maailmanlaajuisten haasteiden, kuten puhtaan juomaveden, kestävän energian ja kasvihuonekaasujen vähentämisen, eteen. Hänen tutkimuksensa ei ole vain edistänyt tiedettä, vaan myös tuottanut käytännön ratkaisuja kiireellisiin ympäristöongelmiin. Kitagawaa pidetään materiaalikemian edelläkävijänä, ja hänen työnsä korostuu erityisesti PFAS:n, niin sanottujen "ikuisten kemikaalien" poistamista vedestä koskevassa tutkimuksessa.

Professori Roland A. Fischer, joka toimii TUM:n epäorgaanisen ja organometallisen kemian johtajana, kehui Kitagawaa paitsi hänen tieteellisistä saavutuksistaan, myös hänen roolistaan ​​nuorten tutkijoiden mentorina. Tähän mennessä TUM on jakanut 19 Nobel-palkintoa tutkijoilleen ja alumneilleen, mikä korostaa yliopiston erinomaista asemaa tiedeyhteisössä.

Nobelin kemian palkinnon historia

Kemian Nobel-palkinto on jaettu vuosittain vuodesta 1901, joten se on yksi tieteen vanhimmista palkinnoista. Sen on myöntänyt Ruotsin kuninkaallinen tiedeakatemia, ja se tunnustaa "tärkeimmän kemiallisen löydön tai parannuksen". Vuoden 2024 apuraha on 11 miljoonaa Ruotsin kruunua (n. 1 003 000 euroa), ja palkintojenjakotilaisuus järjestetään vuosittain 10. joulukuuta, perustaja Alfred Nobelin kuoleman vuosipäivänä.

Vuoteen 2024 mennessä on myönnetty yhteensä 116 kemian Nobel-palkintoa, jotka korostavat merkittäviä henkilöitä, kuten Marie Curie ja Frederick Sanger. Palkintojen jakautumisen perusteella palkittiin 195 henkilöä, joista 187 oli miehiä ja 8 naisia, mikä osoittaa, että sukupuolten välisiä eroja tieteessä on edelleen olemassa. Tämä professori Kitagawalle ja hänen voittajilleen myönnetty palkinto edustaa merkittävää edistystä materiaalikemian tutkimuksessa ja saattaa tasoittaa tietä tulevalle teknologiselle kehitykselle.