Pandemia tarkasteltuna: Asiantuntijat analysoivat seurauksia yhteiskuntaamme

Pandemia tarkasteltuna: Asiantuntijat analysoivat seurauksia yhteiskuntaamme

11. maaliskuuta 2020 Maailman terveysjärjestö (WHO) julisti COVID-19:n pandemiaksi, jolla on ennennäkemättömiä maailmanlaajuisia terveys- ja sosiaalisia vaikutuksia. Vain viisi päivää myöhemmin, 16. maaliskuuta, Saksassa päätettiin ensimmäinen valtakunnallinen koronasulku, joka astui voimaan 22. maaliskuuta. Tähän päivään, 8.3.2025 asti, tämän kriisin vaikutukset näkyvät eri elämänalueilla. Bambergilaiset tutkijat työskentelevät aktiivisesti pandemian pitkän aikavälin seurausten tutkimiseksi.

Asiantuntemusta kriisin eri puolista tarjotaan Bambergin yliopistossa. Professori tohtori Claus-Christian Carbon, psykologi, tutkii esimerkiksi naamioiden vaikutusta viestintään ja salaliittoteorioiden leviämistä. Hänen tutkimuksensa käsittelee myös pandemioiden sosiaalisia, psykologisia ja eettisiä näkökohtia. Muut tutkijat, kuten professori tohtori Katja Möhring, analysoivat pandemian vaikutuksia naisten ammatilliseen tilanteeseen, erityisesti palvelutehtävissä, ja käsittelevät kielteisiä vaikutuksia äideille, jotka kärsivät turvattomien lastenhoidon ja koulujen sulkemisista.

Mielenterveys keskiössä

Pandemian aiheuttamaa psyykkistä stressiä ei pidä aliarvioida. Raportit osoittavat, että COVID-19-pandemia on aiheuttanut pelkoa ja stressiä maailmanlaajuisesti. Tri. Hans Henri P. Kluge, WHO:n Euroopan aluejohtaja, korostaa näiden stressaavien tilanteiden käsittelyn tärkeyttä. WHO seuraa kriisin vaikutuksia mielenterveyteen ja tarjoaa tärkeitä tietoja ja ohjeita. Erityisesti lapset ja vanhukset ovat huomion kohteena.

Lapset, joita suljetut koulut ja rajalliset sosiaaliset kontaktit vaikuttavat jokapäiväiseen elämäänsä, kokevat samanlaisia ​​huolia kuin aikuiset. WHO varoittaa, että rakenteen puute johtaa usein psyykkiseen stressiin. Turvattomissa kotitilanteissa lapset voivat altistua lisäriskeille. Lasten tukemiseksi suositellaan strategioita, mukaan lukien rehellinen kommunikointi, luova toiminta ja mikä tärkeintä, huolehtiminen.

Ikääntyneet ihmiset sen sijaan ovat erityisen alttiita COVID-19:lle ja ovat usein ahdistuneita, stressaantuneita ja vihaisia. Sosiaalinen eristäytyminen voi vaikuttaa merkittävästi heidän mielenterveyteensä. Säännöllinen fyysinen aktiivisuus, rutiinit ja sosiaaliset kontaktit ovat tässä välttämättömiä.

Lisäksi Bambergin yliopiston asiantuntijat käsittelevät muita aiheita. Professori tohtori Marvin Reuter tarkastelee työperäisiä riskejä terveydenhuollon ja koulutussektorilla, kun taas professori tohtori Cedric Sachser pitää mielessään erityisesti lapsia ja nuoria. Myös prof. tohtori Philipp Sprengholz tutkii, kuinka muistot tästä pandemiasta voivat vaikuttaa tuleviin keskusteluihin pandemiavalmiudesta.

Pitkän aikavälin näkymät

Pitkän aikavälin muutokset edellyttävät myös koulutusprosessien perusteellista analysointia. Leibniz Institute for Educational Trajectories, professori tohtori Cordula Arteltin johdolla, tutkii erityisesti pandemian vaikutuksia koulutukseen. Tämä tutkimus voisi tarjota tärkeitä lähestymistapoja tulevien kriisien käsittelemiseen.

Mielenterveyden ja psykososiaalisen tuen kannalta on ratkaisevan tärkeää, että asianmukaiset palvelut pysyvät kaikkien väestöryhmien saatavilla. WHO järjestää jälleen lehdistötilaisuuden 2.4.2025 keskustellakseen COVID-19:n vaikutuksista iäkkäisiin ihmisiin. Nähtäväksi jää, mitä uusia oivalluksia tutkimus tuo tulevina vuosina ja miten yhteiskunnat kantavat nämä opetukset tulevaisuudessa.

Lisätietoa kiinnostuneet lukijat voivat katsoa raportit osoitteessa uni-bamberg.de, Arbeitskreis-frauengesundheit.de ja who.int lue ylös.