Suche
Mein Konto
Vallankumous pilvipalveluissa: tietoturva innovatiivisten SmartNIC-laitteiden avulla!
Professori Dr. Bhatotian TUM-tutkimusaloite DNA optimoi pilvipalveluiden tietoturvan ja suorituskyvyn yrityksille ja yksityishenkilöille.
Vallankumous pilvipalveluissa: tietoturva innovatiivisten SmartNIC-laitteiden avulla!
Münchenin teknillinen yliopisto (TUM) ilmoitti äskettäin merkittävistä edistysaskeleista pilvitekniikan tutkimuksessa. Professori tohtori Pramod Bhatotia on saanut ERC Starting Grant -apurahan mullistaakseen pilviympäristöjen tietoturva-arkkitehtuurin DNA-projektinsa kautta. Tämän aloitteen ytimessä on pilvipalvelun parantaminen integroimalla tietoturva innovatiivisesti verkkolaitteistoon, erityisesti niin sanottujen SmartNIC-laitteiden avulla, jotka on tarkoitettu toimimaan todennettavissa olevina tietoturvakeskuksina. Pyrkimyksenä on tarjota tietoturvaa ja luotettavuutta sekä yksityisille käyttäjille, kuten suoratoistopalveluille, että kriittisistä pilvisovelluksista riippuvaisille yrityksille.
Pilvilaskenta-alustat perustuvat monimutkaisiin, hajautettuihin järjestelmiin, jotka koostuvat useista itsenäisistä tietokoneista. Nämä järjestelmät, joita käytetään useissa sovelluksissa, mukaan lukien anturiverkot ja ajoneuvojen ohjausjärjestelmät, ovat kuitenkin herkkiä hyökkäyksille ja teknisille vikoille. DNA-projektissa puututaan näihin heikkouksiin ja etsitään ratkaisuja nykyisten järjestelmien ohjelmoitavuuden, turvallisuuden ja suorituskyvyn haasteisiin. Professori Bhatotia, joka työskentelee TUM:n hajautettujen järjestelmien ja käyttöjärjestelmien professorina, korostaa tarvetta yksinkertaistaa monimutkaisten pilviympäristöjen turvallisuutta ja lisätä niiden tehokkuutta, mikä on ratkaisevan tärkeää nykyisessä tutkimusympäristössä.
Haasteita pilvipalveluissa
Pilvilaskenta tuo monia etuja, kuten kustannussäästöjä ja parannetun IT-infrastruktuurin. Mutta turvallisuushuolet ja asiantuntemuksen puute muodostavat merkittäviä esteitä. International Data Corporationin (IDC) tutkimuksen mukaan Euroopassa vain 24 % IT-menoista menee pilviratkaisuihin, kun Keski- ja Itä-Euroopassa osuus on huikeat 60 %. Saksa on eurooppalaisen keskiarvon tasolla, mutta erot osoittavat, että yrityksillä on tarve ottaa intensiivisemmin huomioon pilvipalvelun haasteet ja mahdollisuudet.
Yritykset joutuvat käsittelemään tietoturvakysymyksiä, lakivaatimuksia ja sopivien pilvipalveluntarjoajien valintaa. Turvallisuusongelmat, erityisesti tietosuojaan ja vaatimustenmukaisuuteen liittyvät, hidastavat pilviteknologioiden käyttöönottoa. Lisäksi pilvitietoturvaosaamisesta on usein puutetta, mikä voi johtaa tietoturvaaukoihin. Tekoälyyn perustuvat hyökkäykset muodostavat kasvavan riskin, ja kaksi kolmasosaa organisaatioista näkee kyberrikolliset hyötyneenä tekoälyn avulla hyökkäysten käynnistämiseen. Tässä yhteydessä professori Bhatotian DNA-projekti voisi olla uraauurtava integroimalla uusia tietoturvastrategioita pilviarkkitehtuureihin.
Pilvipohjaiset tietoturvaratkaisut
Tehokkaan pilvitietoturvastrategian tulee ottaa huomioon tekniset, oikeudelliset näkökohdat sekä hallinto ja digitaalinen suvereniteetti. On ratkaisevan tärkeää, että infrastruktuuri täyttää nykyaikaiset turvallisuusstandardit ja että lakisääteisten vaatimusten, kuten yleisen tietosuoja-asetuksen (GDPR) ja ISO/IEC 27001:n noudattaminen on taattu. Digitaalinen itsemääräämisoikeus tarkoittaa, että yritykset voivat hallita tietojaan, mikä on yhä tärkeämpää yhä digitaalisemmassa ja verkottuvassa maailmassa.
Oikean pilvipalveluntarjoajan valinta on välttämätöntä: palveluntarjoajien tulee tarjota korkeat turvallisuusstandardit, asiantuntemus ja joustavuus. Esimerkki johtavista palveluntarjoajista tässä suhteessa on IONOS, joka erottuu korkeista turvallisuus- ja vaatimustenmukaisuusstandardeistaan ja tarjoaa monipilviominaisuudet ja joustavia IT-resursseja. Viime kädessä pilvilaskentaa ottaessaan yritysten on löydettävä tasapaino tarjottujen mahdollisuuksien ja nykypäivän digitaalisessa ympäristössä menestymiseen vaadittavien turvallisuusstrategioiden välillä.
TUM:n DNA-projektia voidaankin pitää uraauurtavana askeleena aikana, jolloin yritykset ovat yhä enemmän riippuvaisia pilviratkaisuista pysyäkseen kilpailukykyisinä.