Vallankumous terveydenhuollossa: tekoälystä tulee nielemishäiriöiden asiantuntija!

Vallankumous terveydenhuollossa: tekoälystä tulee nielemishäiriöiden asiantuntija!

Viime vuosina nielemisprosessien analysointi tekoälyn (AI) avulla on tullut yhä tärkeämmäksi. Painopiste on erityisesti neurologisissa sairauksissa, jotka johtavat nielemishäiriöihin, kuten Parkinsonin tautiin ja aivohalvauksiin. Friedrich-Alexanderin yliopiston Erlangen-Nürnbergin (FAU) tietotekniikan tutkijat kehittävät innovatiivista työkalua röntgensäteiden nielemiskuvien automaattiseen arviointiin. Hanketta rahoittaa Saksan tutkimussäätiö (DFG) noin 390 000 eurolla. Tämän kehityksen tavoitteena on tarjota objektiivisempi ja tarkempi analyysi nielemisprosessista erityisesti iäkkäillä ja Parkinsonin tautia sairastavilla. Nieleminen on yleensä automaattinen prosessi, mutta häiriöitä esiintyy usein tietyissä potilasryhmissä ja ne voivat johtaa vakaviin komplikaatioihin, kuten aspiraatioon, erityisesti Parkinson-potilailla. FAU raportoi, että röntgensäteiden nielemisvideot visualisoivat ruoan polun suuontelosta mahalaukkuun. Näiden videoiden arviointi tehdään tällä hetkellä manuaalisesti, joten se on subjektiivista ja virhealtista.

FAU:n kehittämän tekoälyn tukeman prosessin pitäisi pystyä automaattisesti analysoimaan videoita ja tunnistamaan anatomisia maamerkkejä. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa neuroverkkoja koulutetaan anatomisella tiedolla. Toinen vaihe on ruokamassan seuranta ajan kuluessa ja jäämien havaitseminen. Viimeisessä vaiheessa kerätyt tiedot tulisi siirtää standardoituun ruudukkoon ja näyttää bologrammina. Nämä bologrammit mahdollistavat nopeamman päätöksenteon kliinisessä käytännössä ja voivat edistää merkittävästi röntgensäteiden nielemistutkimusten toteuttamista Saksan terveydenhuoltojärjestelmässä.

Nielemishäiriöt ja uudet tekniikat

Nielemishäiriöt, jotka tunnetaan myös nimellä dysfagia, aiheuttavat vakavan terveysriskin. Professori Kerstin Bilda Bochumin terveysyliopistosta korostaa, että nämä sairaudet voivat usein johtaa keuhkokuumeeseen. Kansainvälisessä tutkimusprojektissa pohdittiin lisätekniikoita nielemishäiriöiden seurantaan. Esimerkiksi Japani on kehittänyt puettavan niskanauhan, joka käyttää tekoälyä nielemisen kvantifiointiin ja elintoimintojen seurantaan. Nämä tiedot sisältävät nielemis- ja hengitysäänet sekä tiedot kaulan kulmasta ja pulssista. HN NRW huomauttaa, että laitetta voidaan käyttää tukena kotona ja terapiassa sekä antaa suosituksia ravintoaineiden saannista.

Niskanauhan käyttöä testataan pian Japanin klinikoilla, kun taas Saksassa kerätään tietoja ihmisistä, joilla ei ole nielemisongelmia, jotta voidaan luoda normatiivisia tietoja. Laitteen mahdollisia käyttöalueita voisivat olla puheterapiassa, neurologiassa ja geriatriassa, ja sitä vahvistettaisiin myös yli kansallisten rajojen yhteistyöllä japanilaisten tutkijoiden kanssa.

Tekoälyn rooli lääketieteessä

Tekoälyn käyttö lääketieteellisessä diagnostiikassa ei ole ilmeistä vain nielemisprosessien analysoinnissa. Digitalisaatio mahdollistaa suurten tietomäärien tehokkaan käytön, mikä edistää sairauksien varhaista havaitsemista ja hoitojen yksilöllistämistä. äänekäs Fraunhofer IKS Tekoäly ja big data ovat tulevaisuuden lääketieteen keskeisiä termejä. Älykkäällä tiedonhallinnalla on sovelluksia esimerkiksi kliinisen päätöksenteon, robottikirurgian ja lääketieteellisen kuvantamisen aloilla.

Yhteenvetona voidaan todeta, että tekoälyavusteisen nielemisdiagnostiikan kehitys ei voi ainoastaan ​​parantaa terveydenhuollon palvelujen laatua, vaan myös mahdollisesti pelastaa ihmishenkiä. Meneillään olevat projektit ja teknologiat osoittavat tekoälyn potentiaalin mullistaa lääketieteellisen diagnoosin ja hoidon.