Vallankumous Baijerin opettajankoulutuksessa: Asiantuntijat vaativat radikaaleja uudistuksia!

Vallankumous Baijerin opettajankoulutuksessa: Asiantuntijat vaativat radikaaleja uudistuksia!

7. toukokuuta 2025 julkaistiin raportti ”2000-luvun opettajakoulutus”, jonka on laatinut 13-jäseninen asiantuntijakomitea Baijerin osavaltion hallituksen puolesta. Tämä komissio työskenteli kesästä 2023 joulukuuhun 2024 ja koostui opiskelijaedustajasta, kuudesta opetusjärjestöjen edustajasta ja kuudesta tutkijasta Baijerin yliopistoista. Puheenjohtajana toimi professori, tohtori Anita Schilcher, Regensburgin yliopiston saksan kielen ja kirjallisuuden didaktiikan katedraali, korosti suositusten asteittaisen täytäntöönpanon tarvetta.

Viime viikolla Regensburgin yliopiston opettajankoulutuskeskuksessa (RUL) järjestettiin keskustelutilaisuus otsikolla "Impulsseja opettajankoulutukseen Baijerissa". Noin 70 osallistujaa, mukaan lukien tutkijat, opettajat ja koulun valvonnan edustajat, keskusteli uuden raportin pääteesistä. Tervetulotoivotuksen antoi prof. tri Astrid Rank, RUL:n varapuheenjohtaja. Prof. Dr. Nikolaus Korber, opinto-, opetus- ja täydennyskoulutusjohtaja, korosti raportin merkitystä Baijerin yliopistoille.

Raportin sisältö

Raportti on jaettu neljään osaan: Ensin analysoidaan olemassa olevia ongelma-alueita, minkä jälkeen esitetään ratkaisulinjat ja keskeiset kohdat jatkokehitystä varten. Lopuksi se tarjoaa konkreettisia täytäntöönpanosuosituksia. Kaikkiaan asiakirja sisältää 13 toimenpidesuositusta opettajankoulutuksen haasteisiin vastaamiseksi. Korostetaan, että opettajien pätevyyden tulee perustua vankkaan, tutkimukseen perustuvaan tietoon.

• Analyse bestehender Probleme
• Lösungslinien
• Eckpunkte für Weiterentwicklung
• Umsetzungsempfehlungen

Selonteon keskeinen huolenaihe on tutkinnon ja urapolkujen selkeä määrittely, jolla pyritään varmistamaan tarvittavien taitojen systemaattinen hankkiminen. Keskustelussa Susanne Pröls ilmaisi huolensa opettajankoulutuksen suunnitellusta laajentamisesta 300 opintopisteeseen. Nikolaus Kühnhackl kritisoi valmistelevan palvelun mahdollista yhdenmukaistamista, mikä voisi johtaa opettajankoulutuksen monipuolistamiseen entisestään.

Ammattivaatimukset opettajille

Opettajille asetetut vaatimukset ovat kasvaneet merkittävästi viime vuosina. Heidän ei tarvitse vain opettaa, vaan myös kouluttaa, neuvoa ja kehittää kouluja. Ammattiopettajilla tulee olla eriytetty ainetieto, ainedidaktinen tieto, pedagogis-psykologinen tieto ja heijastettu käytännön kokemus. Heidän kykynsä jatkuvasti pohtia omaa toimintaansa on ratkaisevan tärkeää koulun kehityksen ja oppilaiden tuen kannalta.

Raportissa suositellaan oppimistehokasta teoria- ja käytännön vaiheiden yhdistämistä, mikä on välttämätöntä kumulatiivisen osaamisen kehittämisen kannalta. Lisäksi keskustellaan ydinkäytäntöjen, erityisesti selittämisen, tärkeydestä. Valtiontutkinnon vahvemman ammatillisen fokusoinnin ja osaamissuuntautumisen tarpeesta ollaan yhtä mieltä.

Parantaakseen edelleen opettajien koulutusta Saksassa liittovaltion hallitus käynnisti yhdessä osavaltioiden kanssa "opettajien koulutuksen laatua koskevan hyökkäyksen". Vuosina 2015–2023 kestäneen ohjelman tavoitteena oli optimoida yliopistojen rakenteita ja lisätä opettajan ammatin houkuttelevuutta. Tässä yhteydessä investoitiin 500 miljoonaa euroa 1 470 työpaikan luomiseen yliopistoihin ja uusien professuurien perustamiseen.

Opettajankoulutuksen haasteita ovat myös digitaalisten teknologioiden integrointi opetukseen. Opettajien ei tarvitse vain valmistaa asiantuntijatietoaan didaktisesti, vaan myös valmistaa heitä sosiaalisiin haasteisiin, kuten ilmastonmuutokseen ja demokratiakasvatukseen.

Keskustelu päättyy siihen, että osallistujat ovat yhtä mieltä siitä, että suositusten toimeenpanolle tarvitaan poliittista tukea. Tilaisuuden jälkeiset keskustelut pienemmissä ryhmissä johtivat syvempään keskusteluun uuden raportin tuomista haasteista ja mahdollisuuksista.