Vallankumouksellinen tutkimus: Mikrobiomi voi pelastaa ihmishenkiä kantasolusiirron jälkeen!

Vallankumouksellinen tutkimus: Mikrobiomi voi pelastaa ihmishenkiä kantasolusiirron jälkeen!

27. toukokuuta 2025 Dr. med. Elisabeth Meedt ja Dr. med. Erik Thiele Orberg alkaen Regensburgin yliopisto ja Regensburgin yliopistollinen sairaala saivat Saksan hematopoieettisten kantasolujen transplantaatio- ja soluterapiayhdistyksen (DAG-HSZT) tutkimuspalkinnon. Tiedemiehet saavat tämän kunnian uraauurtavasta tutkimuksestaan ​​mikrobien metaboliittien roolista allogeenisessa kantasolusiirrossa (allo-SCT).

Tutkimus julkaistiin lehdessäLuonto SyöpäVuonna 2024 tunnistettiin viisi mikrobien metaboliittia, joiden lisääntynyt pitoisuus korreloi merkittävästi pienemmän GVHD:n ja syövän uusiutumisriskin kanssa. Lisäksi tutkimukset osoittavat, että näiden metaboliittien suurempi määrä liittyy potilaiden lisääntyneeseen kokonaiseloonjäämisasteeseen.

Innovatiivisia lähestymistapoja hoidon optimointiin

Tutkimuksen keskeinen tulos on IMM-riskiindeksin (IMM-RI) kehittäminen, joka toimii ennakoivana biomarkkerina kantasolusiirron terapeuttiselle menestykselle. Spesifiset bakteriofagigeenit, jotka vaikuttavat suojaavien metaboliittien tuotantoon, ovat erityisen tärkeitä. IMM-riskiindeksi on validoitu osana MAGIC Germany -konsortiota sen merkityksen tarkistamiseksi.

Lisäksi suoritettiin prekliiniset tutkimukset tunnistettujen metaboliittien terapeuttisen käytön tutkimiseksi. Tämän tutkimuksen tuloksia voidaan mahdollisesti käyttää ennakoivaan riskinarviointiin kantasolusiirrossa ja avata uusia lähestymistapoja mikrobiomipohjaisiin tarkkuushoitoihin.

Vuodesta 2011 lähtien vuosittain jaettu DAG-HSZT-tutkimuspalkinto, jonka arvo on 5 000 euroa, jaettiin vuoden 2025 vuosikokouksessa. Tämä palkinto ei ainoastaan ​​tunnusta Meedt ja Thiele Orbergin innovatiivista työtä, vaan myös korostaa mikrobitutkimuksen merkitystä kantasolusiirron yhteydessä.

Tutkimuksen kliininen merkitys

Tutkimuksen tulokset ovat erityisen tärkeitä akuutin siirrännäis-isäntäsairauden (aGVHD) kannalta, joka on vakava ja mahdollisesti hengenvaarallinen komplikaatio allogeenisen kantasolusiirron jälkeen. Prof. tri Daniela Weber, sisätautien klinikan ja poliklinikan johtaja klo 3 Regensburgin yliopistollinen sairaala, huomauttaa, että bakteerien monimuotoisuuden häviämisellä suolistossa on ratkaiseva vaikutus aGvHD:n ilmentymiseen.

Tärkeä aikaisemman tutkimuksen havainto on tarve havaita muutokset bakteerikoostumuksessa varhain, jotta voidaan tunnistaa potilaat, joilla on riski GvHD-kuolleisuuteen. Alustava työ on osoittanut, että bakteerien metaboliitit korreloivat merkittävästi potilaan eloonjäämisen kanssa, mikä luo perustan lupaaville lähestymistavoille uusien biomarkkerien tunnistamiseksi verestä.

Yhteenvetona tutkimus osoittaa, että mikrobiomin ja kantasolusiirron terapeuttisen menestyksen väliset vuorovaikutukset eivät ole tärkeitä vain lääketieteellisen tutkimuksen kannalta, vaan lupaavat myös käytännön sovelluksia hoitotulosten parantamiseen.