Maat listalla: Saksa seitsemänneksi – menestys vai vaara?

Maat listalla: Saksa seitsemänneksi – menestys vai vaara?

Passaun yliopistossa jatketaan Stateness Index (StIx) -projektia, joka on tärkeä askel valtioiden toiminnan tutkimuksessa maailmanlaajuisesti. Tri Theresa Paola Stawski johtaa tätä projektia, jonka rahoitti alun perin Würzburgin yliopiston Saksan tutkimussäätiö (DFG). Tulokset ovat osoitteessa Valtiollisuusindeksin kotisivu voidaan tarkastella, joka tarjoaa online-analyysityökaluja maaprofiilien ja trendien tutkimiseen. Sivuston kohderyhmiä ovat tutkijat, poliittiset toimijat, opiskelijat ja kiinnostuneet yleisöt.

Tällä hetkellä Singapore on parhaiten toimiva valtio, jonka jälkeen tulevat Viro ja Tanska. Saksa on noussut seitsemänneksi, kun taas kuuden maan katsotaan romahtaneen. Saldo vuosina 2023–2024 on hieman positiivinen: 174 osavaltiosta 88 on parantunut ja 80 on kärsinyt taantumisesta. Huolestuttava havainto on, että vuonna 2024 kaikkiaan 93 osavaltiota 174 osavaltiosta luokitellaan eriasteisesti viallisiksi, ja yli puolet niistä katsotaan hauraiksi. Libya, Jemen ja Haiti kaltaiset maat ovat listan viimeisillä paikoilla.

Valtioiden ja instituutioiden dynamiikka

Valtioiden empiiriset tapaukset osoittavat, että ne koostuvat muodollisten ja epävirallisten instituutioiden ja käytäntöjen yhdistelmästä. Muodolliset instituutiot edustavat valtiota kirjallisilla säännöillä ja määräyksillä, jotka valtio itse toteuttaa ja valvoo. Epäviralliset instituutiot sitä vastoin eivät perustu valtion suvereeneihin vaatimuksiin, vaan ne syntyvät valtiosta riippumattomien toimijoiden ja ryhmien todellisesta itsepuolustusvoimasta. Nämä epäviralliset instituutiot voivat säätää ja valvoa omia sääntöjään, mikä vaikuttaa merkittävästi virallisten ja epävirallisten rakenteiden välisiin suhteisiin.

Stateness Index yksinkertaistaa valtion ja epämuodollisuuden välistä vuorovaikutusta keskittymällä näiden kahden instituution välisiin konfliktisuhteisiin ja negatiivisiin vaikutuksiin. Tällaisen dynamiikan vaikutukset ovat usein moniselitteisiä ja vaihtelevat kontekstin, institutionaalisen ympäristön ja dynaamisten tekijöiden mukaan. Tämä erilainen näkemys on erittäin tärkeä valtioiden epävakauden analysoinnin kannalta.

Hauraat valtiot ja niiden globaali vaikutus

Nykyaikaisessa valtiomaailmassa valtiolla on kaksi säätelytehtävää. Se varmistaa yleisen järjestyksen tietyille väestöryhmille aluerajojen sisällä ja edistää kansainvälisen järjestelmän globaalia järjestystä. Hauras valtiollisuus, heikkojen, epäonnistuneiden tai epäonnistuneiden valtioiden tuskallinen todellisuus kuitenkin heikentää näitä perustoimintoja. Tällaiset valtiot eivät usein pysty tarjoamaan olennaisia ​​palveluja tai täyttämään yhteiskunnan perustarpeita. Tällä on kauaskantoisia seurauksia sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla.

Hauraiden valtioiden ongelmat eivät ole vain paikallisia, vaan ne säteilevät myös alueelle ja koko kansainväliseen yhteisöön. He ovat erityisen haavoittuvia globalisaation kielteisille vaikutuksille eivätkä pysty hyödyntämään sen myönteisiä puolia. Siksi valtion rakentamisen aihe nähdään keskeisenä panoksena globaaliin rakenne- ja sääntelypolitiikkaan, joka tähtää mahdollisuuksien ja resurssien oikeudenmukaisempaan jakoon. Valtioiden vahvistaminen on yhä tärkeämpää kansainvälisen yhteisön vakauttamiseksi ja nykyajan haasteisiin vastaamiseksi.