Stressi mikroskoopin alla: Näin psyykkämme vaikuttaa terveyteemme!

Stressi mikroskoopin alla: Näin psyykkämme vaikuttaa terveyteemme!

Psyyken ja stressin välistä yhteyttä koskeva tutkimus konkretisoituu Friedrich-Alexander University Erlangen-Nürnbergissä (FAU). Tohtori Johanna Janson-Schmittin ja prof. Nicolas Rohlederin johtamassa MODSTR-tutkimuksessa tutkitaan, kuinka fyysiset ja emotionaaliset reaktiot vaikuttavat toistuvaan stressiin. Toistaiseksi 22 koehenkilöä jaettuna kahteen ryhmään tutkimusta on tarkoitus laajentaa 120 henkilöön vuoteen 2027 mennessä. Tavoitteena on selvittää, miten henkinen tilamme vaikuttaa fyysisiin stressireaktioihin. Opiskeluolosuhteissa yksi ryhmä pohtii stressiä ja toinen ryhmä opetetaan käsittelemään stressiä tietoisesti FAU selitti.

Jokainen ihminen kokee stressin eri tavalla. Tutkijat korostavat, että kehon sopeutumismekanismien (tottuminen) tulisi muuttua kroonisten tulehdusprosessien ja sairauksien, kuten arterioskleroosin, korkean verenpaineen, Alzheimerin ja syövän, ehkäisemiseksi. Tapahtumien negatiivinen märehtiminen voi vaikeuttaa stressiin sopeutumista ja se liittyy masennukseen.

Keskity hengitys- ja rentoutumistekniikoihin

Tutkimukset osoittavat, että hengitys- ja rentoutusharjoitukset voivat auttaa sinua kokemaan stressin vähemmän stressaavana. Nämä tekniikat ovat tehokkaita stressinhallintastrategioita. Tällä hetkellä ei kuitenkaan ole tieteellistä näyttöä pitkäaikaisista myönteisistä vaikutuksista biologisten reaktioiden tottumiseen. Tohtori Janson-Schmitt itse harjoittaa mindfulnessia tarkkaillakseen ajatuksiaan ja tunteitaan ja myöntää, että myös muut ihmiset kamppailevat stressin kanssa.

Stressivasteen keskeinen komponentti on HPA-akseli (hypotalamus-aivolisäke-lisämunuainen akseli). Tämä ohjaa tapaamme käsitellä stressiä ja vaikuttaa terveyteen ja hyvinvointiin. Kun stressi aktivoituu, kortikotropiinia vapauttava hormoni (CRH) vapautuu, mikä stimuloi aivolisäkettä tuottamaan ACTH:ta. Tämä johtaa kortisolin vapautumiseen lisämunuaisista, mikä mobilisoi energiavarastoja ja jolla on tulehdusta ehkäisevä vaikutus. Neowake korostaa, että krooninen stressi voi yliaktivoida tämän akselin, mikä lisää erilaisten sairauksien riskiä.

HPA-akselin rooli

Tutkijat ovat havainneet, että HPA-akselia aktivoivat ensisijaisesti psykologiset stressitekijät. On tärkeää, että keholla on kyky tottua. Tämä näkyy heikentyneenä reaktiona toistuviin stressitekijöihin. On kuitenkin tärkeää huomata, että yksilölliset erot sekä stressitekijöiden konteksti voivat vaikuttaa HPA:n tottumiseen. Nämä monimutkaiset vuorovaikutukset ovat tämänhetkisten tutkimusten keskiössä.

Stressin oireita ovat unihäiriöt, jatkuva jännitys, muistiongelmat ja fyysiset vaivat, kuten päänsärky ja lihasjännitys. Tehokkaisiin stressinhallintakeinoihin kuuluvat rentoutustekniikat, terveellinen ruokavalio, säännöllinen fyysinen aktiivisuus ja riittävä uni. Myös ystävien ja perheen sosiaalinen tuki on tärkeä rooli stressinhallinnassa, kuten pubmed.ncbi.nlm.nih.gov selitti.