Sufi-pyhäköt ja niiden kulttuurinen merkitys nykyaikaisessa vuoropuhelussa

Sufi-pyhäköt ja niiden kulttuurinen merkitys nykyaikaisessa vuoropuhelussa

6. ja 7. helmikuuta 2025 Bundeswehr Münchenin yliopistossa (UniBw M) pidettiin merkittävä työpaja "Sufi-pyhäkköjen ja loossien hallinta", jota johtivat professori Robert Langer ja tohtori Evelyn Reuter (molemmat UniBw M:stä) ja professori Cem Kara Hampurin yliopistosta. Tapahtuman tavoitteena oli keskustella yksilön ja kollektiivisen uskonnollisuuden keskeisistä sufipaikoista.

Tapahtuma kokosi yhteen 24 kansainvälistä osallistujaa eri aloilta, mikä edisti kulttuurienvälistä vaihtoa. Työpajan avajaisissa UniBw M:n kansainvälistymisestä ja monimuotoisuudesta vastaava johtaja Prof. Isabelle Deflers toivotti läsnäolijat tervetulleiksi ja korosti sufi-perinteen merkitystä maailmanlaajuisessa uskonnollisessa maisemassa.

Sufismin ensimmäiset lähestymistavat ja kehityssuunnat

Sufismi, mystinen liike islamin sisällä, sai alkunsa uskonnon alkuvuosisatoilta, erityisesti 7. ja 8. vuosisadalla. Varhaiset sufit etsivät syvempää, henkilökohtaista yhteyttä jumalalliseen ja elivät eristyksissä etääntyäkseen aineellisesta rikkaudesta. Tärkeät hahmot, kuten Hasan al-Basri ja Rabi'a al-Adawiyya, muovasivat tätä liikettä ottamalla käyttöön sellaisia ​​käsitteitä kuin nöyryys ja jumalallinen rakkaus. Järjestäytyneiden sufi-järjestöjen, kuten qadireiden ja chishtien, muodostuessa 800- ja 1000-luvuilla sufilaisuus levisi yhä laajemmalle ja juurtui syvälle islamiin vuosisatojen kuluessa.

1200-lukua pidetään sufismin kukoistusaikana, ei vähiten Jalaluddin Rumin vaikutuksen vuoksi, jonka teos "Masnavi" käsittelee jumalallisen rakkauden keskeisiä teemoja. Sufien opetusten ja pyhäkköjen myöhempi leviäminen eri kulttuureihin osoittaa sufismin sopeutumiskyvyn ja kulttuurien välisen merkityksen maailmanhistoriassa.

Työpajan kohokohdat ja erityiset puheet

Työpajan keskeisenä elementtinä oli arvostettu pääluento, jonka piti tohtori Maren Freudenberg, joka tarkasteli ajankohtaisia ​​uskonnollisten järjestöjen ja kaupallisten yritysten rinnastuksia uskonnollisen taloustieteen aiheen kanssa. Muiden luentojen lisäksi, kuten professori Michel Bovinin sufi-moskeijakompleksit Pakistanissa, keskusteltiin myös prof. Mark Sedgwickin kaupallisista sufiretriiteistä Etelä-Espanjassa.

Toinen tärkeä panos tuli professori Johara Berrianelta, joka esitteli Tidjani-pyhäkön Fesissä, Marokossa, kansainvälisenä matkakohteena ja kulttuurivaihtopaikkana. Nämä panokset osoittavat sufi-sivustojen taloudellisen ja kulttuurisen merkityksen maailmanlaajuisessa yhteisössä.

Sufi-paikkojen muuntaminen ja säilyttäminen

Työpajan toinen paneeli oli omistettu sufipaikkojen muuttamiseen kulttuurimuistomerkkeiksi. Tässä professori Michiel Leezenberg korosti kurdien Pohjois-Irakissa sufipaikkojen säilyttämisen riippuvuutta aluepoliittisesta holhouksesta. Toinen painopiste on ollut näiden kohteiden pakkolunastuksessa ja kansalliseksi kulttuuriperinnöksi vaatimisessa eri maissa, kuten Turkissa, Kiinassa ja Kirgisiassa.

Dr. Brett Wilson keskusteli sufimuseoiden olemassaolosta Turkissa sen jälkeen, kun Sufi-käskyt kiellettiin Atatürkin aikana, kun taas tohtori Pascale Bugnon mainitsi Kirgisiassa sijaitsevan Suleiman-Toon mausoleumin esimerkkinä tunnustetusta kulttuurimonumentista. Keskustelut käytiin pienissä ryhmissä, joissa keskusteltiin uskonnontaloudesta suhteessa symboliikkaan, konteksteihin, toimijoihin ja rahoitukseen. Näillä lähestymistavoilla pyrittiin systematisoimaan tietoa sufipaikkojen johtamisesta ja johtamisesta unibw.de raportoidaan.

Kaiken kaikkiaan tapahtuma valaisi uskon, kulttuurin ja talouden monimutkaista vuorovaikutusta sufismin maailmassa, mikä on myös yhä tärkeämpää nykyään. Yhä useammat ihmiset tunnustavat sufismin yleismaailmalliset teemat, joilla on edelleen tärkeä rooli uskontojen välisen vuoropuhelun edistämisessä.

Sufismin juuret ovat vahvasti islamilaisessa uskossa, mutta se voi inspiroida ihmisiä yli kulttuuristen ja uskonnollisten rajojen opetustensa ja käytäntöjensä kautta. Tätä perinteen jatkamista tukevat myös matariweka.com havaittu, joka dokumentoi sufismin kehitystä ja leviämistä läpi historian.

Näiden ainutlaatuisten hengellisten paikkojen hallinta ja säilyttäminen on erittäin tärkeää sekä uskonnolliselle yhteisölle itselleen että niiden muodostamalle kulttuurimaisemalle.