Susi vai ihminen? Uusia oivalluksia rinnakkaiseloon Sveitsissä!

Susi vai ihminen? Uusia oivalluksia rinnakkaiseloon Sveitsissä!

Verena Schröder sai äskettäin VGDH Prize 2025 -palkinnon väitöskirjastaan ​​"Ihmis-susi suhteet Alppien kulttuurimaisemassa. Transaktiot, sisäiset toimet ja resonanssit: enemmän kuin-ihmisgeografia yhteys". Erinomainen työ on kirjoitettu KU:n ihmismaantieteen työryhmässä. Väitöskirja sai korkeimman arvosanan summa cum laude ja osoittaa, kuinka susien paluu Sveitsiin avaa uusia näkökulmia ihmisten ja eläinten rinnakkaiseloon.

Schröder, joka työskenteli tutkimusassistenttina KU:ssa vuosina 2017–2024, työskentelee tällä hetkellä kehitys- ja kestävän kehityksen tutkimuksessa Innsbruckin yliopistossa. Hänen tutkimuksensa keskittyy ihmisten ja susien keskinäiseen suhteeseen ja keskittyy erityisesti tunnekokemuksiin, joilla on merkittävä rooli susien paluuta koskevissa keskusteluissa. "Emotionaaliset kokemukset ovat ratkaisevan tärkeitä sosiaalisten ympäristökonfliktien ymmärtämisessä", Schröder selittää. Hänen väitöskirjansa rohkaisee pohtimaan uudelleen ihmisten ja susien ja muiden elävien olentojen suhdetta.

Uusia metodologisia lähestymistapoja

Schröder käytti väitöskirjassaan innovatiivisia menetelmiä, jotka kehitettiin antroposentrismikriittisestä näkökulmasta. Näitä ovat mukana kulkeminen, eläinkeskeinen tarinankerronta sekä multisensoriset ja visuaaliset menetelmät. Keskeinen elementti on yhteisen sarjakuvan kehittäminen. Tämä sarjakuva, joka esiteltiin näyttelyssä moniaistisena kokemuksena taustamusiikin kanssa, pyrkii tekemään enemmän kuin inhimillisistä kertomuksista emotionaalisesti konkreettisia. Sarjakuva auttaa tavoittamaan laajemman lukijakunnan ja lisäämään tieteellisten tulosten näkyvyyttä toimien tiedeviestinnän välineenä.

Kenttätutkimusta tehtiin Sveitsin Calandan alueella, jossa susilauma on asunut vuodesta 2012 lähtien. Schröder tarkkaili majoissaolonsa aikana ihmisten, susien ja muiden eläinten välistä vuorovaikutusta. Nämä havaintotutkimukset ovat osa heidän lähestymistapaansa vangita susien läsnäoloon liittyviä sosiaalisia resonansseja ja emotionaalisia reaktioita. ”Rinnakkaiselo tulee ymmärtää ennen kaikkea fyysisenä harjoituksena”, väitöskirja sanoo.

Tutkimusprojektit ja tulevaisuuden visiot

Schröderin johtamaa hanketta susien palauttamiseksi kulttuurimaisemaan rahoittaa Saksan tutkimussäätiö (DFG). Se ei pelkästään tutki susien hyväksyntää, vaan kyseenalaistaa myös susikeskustelun rajoja. Schröder korostaa, että aikaisemmissa keskusteluissa keskitytään usein kotieläinten hyvinvointiin ja kavennetaan siten näkemystä ihmisten ja eläinten monimutkaisista vuorovaikutuksista.

Hänen työnsä teoreettiseen perustaan ​​kuuluvat John Deweyn klassinen pragmatismi sekä Karen Baradin agenttirealismi ja Hartmut Rosan resonanssiteoria. Nämä teoreettiset lähestymistavat tarjoavat ei-dualistisen viitekehyksen, joka keskittyy ihmisten, eläinten ja heidän aineellisen ympäristönsä välisiin yhteyksiin.

Schröder kehittää väitöskirjallaan ja siihen liittyvillä projekteilla perustaa rinnakkaiselolle, joka perustuu yhteyteen kontrollin sijaan. Hänen työnsä pyrkii edistämään susien määrittämättömyyden ymmärtämistä sekä luomaan uusia eloisuuden ja itsetehokkuuden muotoja. Väitöskirjan julkaisi transcript-Verlag ja se on saatavilla avoimena, jotta se tavoittaa mahdollisimman monet lukijat ja edistää keskustelua ihmisen ja suden suhteista.