Tulevaisuuden koulutus: Miten koulut edistävät kestävää kehitystä ja vastuuntuntoa

Transparenz: Redaktionell erstellt und geprüft.
Veröffentlicht am

Regensburgin yliopisto pohtii tiedepodcastissaan vieraiden kielten opetuksen roolia kestävän kehityksen koulutuksessa.

Die Universität Regensburg diskutiert in ihrem Wissenschaftspodcast die Rolle von Fremdsprachenunterricht in der Bildung für nachhaltige Entwicklung.
Regensburgin yliopisto pohtii tiedepodcastissaan vieraiden kielten opetuksen roolia kestävän kehityksen koulutuksessa.

Tulevaisuuden koulutus: Miten koulut edistävät kestävää kehitystä ja vastuuntuntoa

Kestävän kehityksen kasvava merkitys koulutuksessa ja yhteiskunnassa käy nykyään yhä selvemmäksi. Termi yhdistetään usein ympäristöystävällisyyteen, mutta se menee paljon pidemmälle. Se sisältää myös pitkän tähtäimen ajattelun, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja globaalin vastuun, mm blog.uni-regensburg.de raportoitu. Kestävän tulevaisuuden muovaamiseksi tulevat sukupolvet tarvitsevat tärkeitä taitoja, kuten empatiaa, kykyä käsitellä konflikteja ja kykyä esittää vakuuttavasti näkökulmia.

Kouluilla on keskeinen rooli näiden taitojen edistämisessä. Käsite "Kestävää kehitystä edistävä koulutus" (ESD), joka on Yhdistyneiden Kansakuntien maailmanlaajuinen aloite, on nähtävä tässä yhteydessä. Kampanjaan osallistuu jo 70 maata. ESD:n päätavoitteena on antaa opiskelijoille mahdollisuus aktiivisesti ja itsenäisesti muokata tulevaisuuttaan.

Vieraiden kielten opetuksen rooli

Vieraiden kielten opetuksen tärkeyttä ESD:ssä käsiteltiin "Gasthörer"-podcastin jaksossa, jossa vieraiden kielten didaktiikan professori tohtori Carola Surkamp sanoo sanansa. Tämä tekee selväksi, että kieltenopetuksen ei tulisi edistää vain kielitaitoa, vaan myös kulttuurienvälisten ja sosiaalisten taitojen kehittymistä. Tämä tarkoittaa, että opetussuunnitelmiin on sisällytettävä yhä enemmän elementtejä, jotka auttavat opiskelijoita ymmärtämään globaalien haasteiden monimutkaisuutta.

Kirjallisuudessa korostetaan, että kulttuurienvälisessä vieraiden kielten opetuksessa tulee pyrkiä myös erilaisten näkökulmien ymmärtämiseen. Kuten Bredella (1999) kuvailee työssään "Kulttuurienvälisen vieraiden kielten opetuksen tavoitteet", tavoitteena ei ole vain kieltenoppiminen, vaan myös avoimen ja tietoa edistävän oppimisilmapiirin edistäminen.

Aloitteita ja näkökulmia

Saksan UNESCOn komissio on käynnistänyt lukuisia aloitteita edistääkseen aktiivisesti kestävää kehitystä. Heidän asiakirjansa "Agenda Education 2030" hahmottelee puitteet koulutuslaitoksille tukemaan kestävän kehityksen koulutuksen pitkän aikavälin tavoitteita. Näihin tavoitteisiin kuuluu sekä opettajien että opiskelijoiden osaamisen lisääminen. Julkaisut ja tutkimukset, kuten Hellberg-Roden ja Schrüferin (2016), osoittavat opettajien taitojen tärkeyden ESD:ssä, jotta opiskelijoille voidaan tarjota perusteltua koulutusta.

Kielen, kulttuurin ja kestävyyden välinen yhteys on dynaaminen prosessi, jota on jatkuvasti kehitettävä. Globaalin yhteiskunnan haasteet edellyttävät tieteidenvälistä lähestymistapaa, joka tulisi integroida koulutukseen varhaisessa vaiheessa. Tällä tavoin tulevat sukupolvet voivat paitsi hankkia kielellisiä taitoja, myös toimia aktiivisesti kestävän tulevaisuuden edistäjinä.

Yhteenvetona voidaan todeta, että vieraiden kielten opetuksella voi olla merkittävä panos kestävän kehityksen koulutukseen. Tämä on linjassa opetus- ja kulttuuriministerikonferenssin suositusten kanssa, joissa korostetaan kestävän koulutuksen merkitystä paitsi ympäristöalalla myös sosiaalisissa ja kulttuurisissa näkökohdissa, kuten KMK:n asiakirjasta löytyy: kmk.org.