Demokratia paineen alla: väärä tieto vaarantaa yhteenkuuluvuuden!

Demokratia paineen alla: väärä tieto vaarantaa yhteenkuuluvuuden!

Saksan poliittinen tunnelma on syvällisten muutosten edessä. Berliinin vapaan yliopiston nykyinen tutkimus "Polarisaatio vakaudesta huolimatta. Saksan äänestäjät ja heidän näkemyksensä demokratiasta, mediasta, ongelmista ja puolueista CNEP-tutkimusten 2017, 2021, 2024 valossa" analysoi kehitystä ennen vuoden 2025 liittovaltiovaaleja. Tutkimus pohjautuu laajoihin väestötutkimuksiin vuosien 2017, 2021 vaaleista ja vuoden 2024 eurovaaleista ja osoittaa vakavia muutoksia erityisesti mediakontekstissa. Tutkimusta johtava professori Thorsten Faas korostaa, että puolue- ja mediamaiseman muutos johtaa käsitysten muuttumiseen ja polarisaatioon. Samalla kun yleinen taloudellinen tilanne koetaan yhä enemmän negatiiviseksi, ihmiset arvioivat yksittäisen taloudellisen tilanteensa vakaaksi ja positiiviseksi. Nämä tulokset ovat yhtäpitäviä sen havainnon kanssa, että AfD:n kannattajat suhtautuvat skeptisesti demokratian toimivuuteen ja että käsityksissä on selkeitä eroja erityisesti matalasti koulutettujen nuorten keskuudessa.

Median tukeminen on tässä yhteydessä erityisen tärkeää. TikTok, alusta, joka oli suurelta osin tuntematon vuonna 2017, on nyt kasvanut. Samaan aikaan Alliance Sahra Wagenknecht (BSW) perustettiin tammikuussa 2024, mikä kuvaa puoluejärjestelmän dramaattisia muutoksia ja korostaa tarvetta käsitellä näitä uusia olosuhteita. Tutkimus osoittaa, että liberaalin demokratian perusnäkökohdat, kuten vapaat vaalit ja tiedotusvälineet, saavat vahvan tuen, kun taas tietyt käsitykset ja näkemykset ovat erittäin polarisoituneita. Tutkimuksen loppuraportti on saatavilla verkossa ja tarjoaa syvempää näkemystä menetelmistä ja johtopäätöksistä.

Disinformaatio ja sen vaarat

Toisen Bertelsmann-säätiön analyysin mukaan 84 prosenttia saksalaisista kokee Internetissä tarkoituksellisesti levitetyn väärän tiedon vakavana ongelmana. Yli 81 prosenttia kyselyyn vastanneista pitää disinformaatiota vakavana uhkana demokratialle ja sosiaaliselle yhteenkuuluvuudelle. Nämä tosiasiat korostavat säätiön hallituksen jäsenen Daniela Schwarzerin hälytystä, joka korostaa, että väärien tietojen vaarat eivät ainoastaan ​​vaaranna vaaliprosessia, vaan heikentävät merkittävästi luottamusta politiikkaan, puolueisiin ja mediaan. Yli 54 prosenttia vastaajista uskoo, että disinformaation ongelmaan kiinnitetään liian vähän huomiota.

Lisäksi yli 90 prosenttia uskoo, että disinformaation levittäjät haluavat erityisesti vaikuttaa ihmisten mielipiteisiin. Läheiset yhteydet disinformaation ja kiistanalaisten asioiden, kuten maahanmuuton, terveyden, sodan ja ilmastonmuutoksen, välillä osoittavat yhteiskunnan haasteet. Näissä olosuhteissa on välttämätöntä kehittää strategioita valeuutisten torjumiseksi ja medialukutaidon parantamiseksi.

Sosiaalisen median rooli

Vuosituhannen vaihteessa suosituksi tulleella sosiaalisella medialla on tässä dynaamisessa maisemassa ambivalenttinen rooli. Federal Agency for Civic Educationin mukaan sosiaalinen media mahdollistaa ihmisten yhteydenpidon ja helpottaa tiedon jakamista, mutta se voi myös edistää yleisön pirstoutumista. Kriitikot varoittavat, että poliittisella osallistumisella sosiaalisen median kautta ei useinkaan ole toivottua vaikutusta yhteiskuntaan ja pirstoutunut tietomaisema vaarantaa koheesion.

Sosiaalisen median vaikutus on merkittävä. Vuoden 2021 liittovaltion vaalikampanjassa 50 prosenttia ensimmäistä kertaa äänestäneistä kertoi saaneensa tietonsa pääasiassa sosiaalisen median kautta. Samalla näyttää siltä, ​​että tiedonsaanti sosiaalisen median kautta ei aina lisää poliittista koulutusta. Tämä johtaa monimutkaiseen vuorovaikutukseen median käytön, poliittisen tiedon ja yksilöllisten asenteiden välillä. Haasteena on tunnistaa, miten sosiaalinen media muokkaa käsityksiä asioista ja mitä toimenpiteitä tarvitaan tietoisen ja sitoutuneen yleisön edistämiseksi. Tämä mahdollisuuksien ja riskien tasapainoilu on yhä tärkeämpää tämän päivän poliittisessa keskustelussa.