Tuli: Kuinka ihmiskunta on vaikuttanut ekosysteemeihin tuhansien vuosien ajan!

Transparenz: Redaktionell erstellt und geprüft.
Veröffentlicht am

Berliinin vapaan yliopiston uusi tutkimus tutkii tulen varhaista käyttöä Euraasiassa yli 50 000 vuotta sitten.

Eine neue Studie der Freien Universität Berlin untersucht die frühe Nutzung von Feuer durch den Menschen in Eurasien vor über 50.000 Jahren.
Berliinin vapaan yliopiston uusi tutkimus tutkii tulen varhaista käyttöä Euraasiassa yli 50 000 vuotta sitten.

Tuli: Kuinka ihmiskunta on vaikuttanut ekosysteemeihin tuhansien vuosien ajan!

Tuli, luonnonilmiö, joka on muovannut maapalloa yli 400 miljoonaa vuotta, on elintärkeä elinympäristöjen, hiilen kierron, ilmaston ja kasvillisuuden kehittymiselle. Proceedings of the National Academy of Sciences (PNAS) -julkaisussa julkaistu uusi uraauurtava tutkimus puhaltaa uutta elämää keskusteluun tulen roolista ihmiskunnan historiassa. Ensimmäistä kertaa oletus, että ihmiset käyttivät tulta työkaluna vasta suhteellisen myöhään historiassa, kyseenalaistetaan.

Tämä tutkimus osoittaa, että tulta käytettiin Euraasiassa yli 50 000 vuotta sitten, mikä on 10 000 vuotta aikaisemmin kuin aiemmin uskottiin. Kansainvälinen tutkimusryhmä, johon kuuluu paleontologeja Berliinin vapaa yliopisto analysoi 300 000 vuotta vanhaa sedimenttiydintä Itä-Kiinan mereltä. Sisältä löytyi hiiltyneitä kasvien jäänteitä, jotka johtuivat epätäydellisestä palamisesta. Tämä löytö ei osoita ainoastaan ​​tulipalojen varhaista aktiivisuutta, vaan myös tulipalojen lisääntymistä Itä-Aasiassa, mikä vastaa samanlaista kehitystä Euroopassa, Kaakkois-Aasiassa ja Australiassa.

Vaikutus ihmisiin ja luontoon

Tutkimus korostaa, että tämä globaali tulipalojen lisääntyminen korreloi nykyihmisen (Homo sapiens) laajentumisen, väestötiheyden ja tulen käytön lisääntymisen kanssa kylmien jääkausien aikana. Tulipalon ansiosta varhaiset ihmiset pystyivät valmistamaan ruokaa, mikä paransi ravinteiden imeytymistä ja helpotti selviytymistä äärimmäisissä ilmastoissa. Tohtori Debo Zhao, vastaava tutkimuksen kirjoittaja, korostaa, että tulokset kyseenalaistavat ajatuksen siitä, että ihmisistä tuli geologinen vaikuttaja vasta lähimenneisyydessä.

Tulen antropogeeninen käyttö näkyy myös kasvillisuuden muutoksena geologisilla aikajaksoilla. Palojärjestelmien historialliset muutokset metsästäjä-keräilijöistä maatalous- ja laiduntayhdistyksiin osoittavat ihmisen toiminnan syvän vaikutuksen maisemaan. äänekäs bildungsserver.hamburg.de Tulipalon ja kasvillisuuden välisiä vuorovaikutuksia on tarkasteltava laajemmassa kontekstissa: ihmisten palokäytännöt vaikuttivat biologiseen monimuotoisuuteen ja ovat saattaneet myötävaikuttaa megafaunan katoamiseen viimeisen jääkauden lopussa.

Ekosysteemit tulessa

Tulella on myös keskeinen rooli useimmissa ekosysteemeissä. Se ei ole vain tuhoaja, vaan se toimii myös ravinteiden lähteenä monin tavoin. Maastopalot johtuvat tyypillisesti salamaniskuista, ja ne voivat polttaa valtavia alueita, mikä edistää sekä jätteiden hävittämistä että maaperän uudistumista. Tietojen mukaan luonto.wiki, monet kasvilajit, kuten eukalyptus ja mänty, ovat sopeutuneet tulelle. Nämä kasvit tarvitsevat jopa tulta lisääntyäkseen.

Yhteenvetona voidaan todeta, että nykyiset tutkimukset viittaavat siihen, että tuli ei ole vain luonnollinen elementti, vaan myös olennainen väline ihmisen selviytymiselle ja kehitykselle. Uusi tutkimus vetää tärkeitä yhteyksiä tulen, ihmisen ja ekosysteemien välille ja avaa uusia näkökulmia tulen vaikutuksesta kasvillisuuden ja ympäristöolosuhteiden kehitykseen miljoonien vuosien ajan. DFG:n rahoittama Itä-Afrikan palohistoriaa koskeva projekti antaa toisen merkittävän panoksen tutkimalla alueen viimeisiä 600 000 vuoden palohistoriaa.