Horgos saa tunnustetun stipendin kestävästä kauppapolitiikasta
Professori tohtori Daniel Horgos UNI Business Berlinistä saa CROSS-stipendin erinomaisesta kaupan ja kestävän kehityksen tutkimuksesta.

Horgos saa tunnustetun stipendin kestävästä kauppapolitiikasta
10. maaliskuuta 2025 professori tohtori Daniel Horgos BSP Business & Law Schoolista myönsi Stifterverband's CRoSS Fellowshipin. Taloustieteen professuuria pitävä Horgos teki vaikutuksen tuomaristoon tutkimusprojektillaan ”Kansainvälinen kauppapolitiikka ja kestävä kehitys”. Professoreilta ja nuorilta tutkijoilta saatiin kaikkiaan yli 80 palautetta, mutta vain harvat saivat voiton.
Tällä apurahalla Stifterverband kunnioittaa vuosittain erinomaisia tutkimusprojekteja, jotka edistävät poliittista ja sosiaalista keskustelua. Erityisen tärkeää on edistää tutkimustulosten välittämistä politiikan, elinkeinoelämän ja yhteiskunnan asiantuntijoille. Horgosin työ herättää siis huomiota paitsi tieteellisissä piireissä myös kestävän kehityksen toteuttamisesta kiinnostuneiden päättäjien keskuudessa.
Kauppapolitiikan ja kestävän kehityksen tutkimus
Horgosin tutkimusprojektissa analysoidaan kansainvälisen kauppapolitiikan vaikutusta YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden (SDG) saavuttamiseen. Painopiste on suosituimmuus- ja alueellisissa kauppasopimuksissa, jotka voivat edistää kestävää kehitystä kohdennetun sopimussuunnittelun ja heijastusvaikutusten kautta. Nämä lähestymistavat ovat erityisen tärkeitä nyt, jolloin kaupasta keskustellaan usein keinona parantaa maailmanlaajuista vaurautta.
Tutkimuksessa kysytään myös, missä määrin kansainvälinen kauppapolitiikka, erityisesti niin sanottujen kauppaklubien kautta, voi edistää näiden tavoitteiden saavuttamista. Taloudessa vapaakauppaa pidetään yleisen hyvinvoinnin kannalta hyödyllisenä, mutta monet maat ovat protektionismin loukussa. Eturyhmät, kuten työnantajat ja ammattiliitot, saavat hallitukset määräämään protektionistisia toimenpiteitä, mikä tekee maailmanlaajuisesta kaupasta paljon vaikeampaa. Tätä kutsutaan kauppavangin dilemmaksi, jossa maat yrittävät usein saada etuja omilla protektionistisilla toimillaan.
Protektionismi ja WTO:n rooli
Vuonna 1995 perustettu Maailman kauppajärjestö (WTO) pyrkii vähentämään protektionistisia toimenpiteitä ja ehkäisemään eriarvoista kohtelua valtioiden välillä. mukaan bpb WTO:lla on kuitenkin haasteita, kun alueelliset vapaakauppasopimukset tulevat yhä tärkeämmiksi ja voivat edistää syrjiviä kauppakäytäntöjä. Liberaalin kauppapolitiikan taantuminen, erityisesti ensimmäisen maailmansodan jälkeen ja vuoden 1930 Smoot-Hawley Actin myötä, on pahentanut ongelmaa.
WTO:ssa on jäseniä 164 maata, joista Afganistan on uusin jäsen. Syrjimättömyyden, vastavuoroisuuden ja avoimuuden periaatteet ovat keskeisiä tekijöitä, joiden pitäisi säännellä kansainvälistä kauppaa. Monet maat eivät kuitenkaan usein pysty tarjoamaan resursseja osallistuakseen aktiivisesti neuvotteluihin ja riitojenratkaisuprosesseihin, mikä voi asettaa köyhemmät maat epäedulliseen asemaan.
Kansainvälisen kauppapolitiikan yhteydessä heijastusvaikutukset näkyvät myös EU:n ja 79 AKT-maan välisten talouskumppanuussopimusten (EPA-sopimusten) kautta, jotka avaavat markkinat eurooppalaisille tuotteille, mutta ovat samalla tärkeitä kehitysmaiden pienviljelijöiden toimeentulolle. Nämä sopimukset edustavat hienoa rajaa reilun kaupan käytäntöjen ja protektionismin välillä.
BSP Business & Law School onnittelee Daniel Horgosia tästä tärkeästä palkinnosta ja toivottaa hänelle menestystä tutkimusprojektinsa jatkamisessa ja tulosten julkaisemisessa. Tällaiset hankkeet eivät ainoastaan edistä tiedettä, vaan myös edistävät kipeästi tarvittavaa poliittista ja yhteiskunnallista keskustelua kestävän taloudellisen kehityksen mahdollistamiseksi.