Tutkimus arktisella alueella: Professori Rex voitti tunnetun tiedepalkinnon!

Tutkimus arktisella alueella: Professori Rex voitti tunnetun tiedepalkinnon!

17. lokakuuta 2025 Prof. Markus Rex, johtava ilmakehän tutkija Alfred Wegener Institutesta (AWI) ja ilmakehän fysiikan professori Potsdamin yliopistosta, palkitaan arvostetulla NOMIS-palkinnolla. Tämä palkinto on yksi arvostetuimmista kansainvälisistä tiedepalkinnoista, ja se myönnetään Saksalle kolmatta kertaa tänä vuonna, mutta ensimmäistä kertaa Helmholtzin keskukselle. Syksystä 2019 syksyyn 2020 MOSAiC-retkikuntaa johtanut Rex on saanut tunnustusta poikkitieteellisestä tutkimuksestaan, joka tutkii valtameren, jään, ilmakehän ja ekosysteemin vuorovaikutusta arktisella alueella.

MOSAiC-retkikuntaan kuului satoja tutkijoita 19 maasta. Sen tavoitteena on saada parempi käsitys arktisen alueen monimutkaisista prosesseista, jotka ovat ratkaisevia globaalin ilmaston kannalta.

Syventyminen pilviprosesseihin

Rex sijoittaa palkintorahat uuteen projektiinsa "Deepcloud", jonka tavoitteena on kvantifioida pilvien vastaus ilmaston lämpenemiseen. Tekoälyn avulla mallinnetaan pilviprosesseja ja hyödynnetään uutta AWI-napa-asemien havaintodataa ja satelliittidataa.

Ilmastontutkimuksen keskeinen haaste on pilvien muodostumiseen ja ilmastoon merkittävästi vaikuttavien aerosolien ymmärtäminen. Näillä pienillä hiukkasilla on olennainen rooli arktisen alueen lämpötasapainossa. Vetyhöyry tiivistyy aerosoleihin, mikä vaikuttaa vesipisaroiden jäätymiseen ja johtaa siten lumihiutaleiden muodostumiseen. Huolimatta edistyneestä aerosolitutkimuksesta, erityisesti MOSAiC-projektissa, tieto niiden koostumuksesta ja lähteistä Keskiarktisella talvella on edelleen rajallista. [MOSAIC Expedition] raportoi, että yksi tärkeimmistä aineista, jotka muodostavat aerosoleja Keskiarktisella alueella, on dimetyylisulfidi. Tätä kaasua tuottavat levien ja muiden meren mikro-organismien aineenvaihduntaprosessit.

Jodi ja sen vaikutukset

Lisäksi CLOUD-tutkimusverkoston tutkimusryhmä vahvistaa, että avomerestä peräisin oleva jodi voisi edistää pilvien muodostumista. Nämä merijään sulamisen tehostamat jodihöyryt pystyvät muodostamaan aerosolihiukkasia, jotka toimivat pilvien kondensaatioytimina. Koska yli kaksi kolmasosaa maapallosta on pilvien peitossa ja niiden ominaisuudet vaikuttavat maapallon lämpötilaan, on erittäin tärkeää ymmärtää, miten ihmisen toiminta ja luonnonprosessit vaikuttavat aerosolin muodostumiseen.

21 instituutin kansainvälisen yhteenliittymän suorittama CLOUD-kokeilu tutkii näitä prosesseja yhdessä maailman puhtaimmista koeympäristöistä. Tiedemiehet ovat osoittaneet, että jodiaerosolit voivat muodostua nopeammin kuin muut tyypit, mikä saattaa johtaa noidankehään: Pakkajään sulaminen johtaa enemmän jodia ilmakehään, mikä puolestaan ​​nopeuttaa pilvien muodostumista ja merijään sulamista.

Kaiken kaikkiaan nykyinen tutkimus osoittaa, että aerosolien, pilvien muodostumisen ja ilmaston monimutkaiset vuorovaikutukset arktisella alueella ovat edelleen keskeisiä ilmaston lämpenemisen ymmärtämisessä. NOMIS-palkinto, joka nyt jaetaan Prof. Rexille, on merkittävä askel näiden tieteellisten kysymysten käsittelyssä.