Yhteiskunta keskiössä: Monimuotoisuus ja konfliktit sovittelukongressissa

Yhteiskunta keskiössä: Monimuotoisuus ja konfliktit sovittelukongressissa

Konferenssi "Näytä asento?! Monimuotoisuusdiskurssit ja konfliktien hallinta" pidettiin 28.3.2025 Eurooppa-yliopiston Viadrinan sovittelun ja konfliktinhallinnan maisteriohjelman järjestämänä. Tapahtuma järjestettiin ajankohtaisten yhteiskunnallisten haasteiden varjossa, jotka ovat viime vuosina nousseet yhä enemmän huomion kohteeksi. Avauspuhujina olivat tohtori Max Czollek, Kübra Gümüşay ja tohtori Thomas Lux, jotka kaikki käsittelivät tärkeitä sosiaalisen monimuotoisuuden ja kriisinhallinnan aiheita. Konferenssin puheenjohtajana toimi oikeustieteellisen tiedekunnan dekaani, professori Dr. Benjamin Lahusen.

Avauspuheenvuoroissa Czollek korosti juutalaisten elämän suojelemisen kiireellisyyttä Saksassa ja viittasi hallituspuolueiden ja CDU/CSU:n Saksan liittopäivissä hyväksymään päätöslauselmaan. Tässä 9. marraskuuta annetussa päätöslauselmassa käsitellään juutalaisvastaisten välikohtausten lisääntymistä Hamasin Israeliin kohdistuneen hyökkäyksen jälkeen vuonna 2023. Czollek huomautti, että antisemitismi ei ole uusi ilmiö; pikemminkin sen ilmaisu on jo kaksinkertaistunut vuosina 2017–2021, mikä liittyy AfD:n liittymiseen liittopäiviin vuonna 2017.

Kriittisiä pohdintoja antisemitismistä ja yhteiskunnasta

Czollek kritisoi yleistä näkemystä, jonka mukaan antisemitismi on ulkoinen ongelma. Antisemitismin vastaisen taistelun yhdistäminen poliittisiin agendaan, kuten keskusteluun turvapaikkalain tiukentamisesta, nähtiin ongelmallisena. Erityisesti huomio kiinnitettiin Julia Klöcknerin ja Olaf Scholzin lausuntoihin, joissa antisemitismi yhdistettiin maahanmuuttoon. Czollekin mukaan Saksan väkivaltahistorian sopiminen on toistaiseksi epäonnistunut.

Tämän kriittisen pisteen pohjalta Kübra Gümüşay puhui todellisten utopioiden käsitteistä ja toivon keskeisestä roolista yhteiskunnassa. Hänen puheensa korosti kielen ja vallan välistä yhteyttä, joka voidaan tulkita avaimeksi sosiaalisten konfliktien voittamiseen. Tohtori Thomas Lux täydensi keskustelua esittelemällä tutkimustaan ​​konsensuksesta ja konflikteista, yksilöimällä neljä eriarvoisuuden areenaa ja keskustelemalla laukaisukohdista, jotka vahvistavat vaikutelmaa sosiaalisesta jakautumisesta. Aamuosan jälkeen järjestettiin työpajoja arjen sovittelun monimuotoisuudesta.

Tieteellinen keskustelu ja sosiaaliset normit

Konferenssin rinnalla yliopistossa pidetään luentosarja, joka käsittelee tieteen ja yhteiskunnallisten haasteiden suhdetta. Aiheina ovat antisemitismi, rasismi, siirtolaisuus ja liberaalin demokratian legitimiteettikriisi. Tässä yhteydessä keskustellaan myös tiedemiesten roolista: välttelevätkö he polarisaatioita vai löytävätkö he tapoja tarkkailla näitä monimutkaisia ​​aiheita neutraalisti ja objektiivisesti? Nämä kysymykset ovat erityisen tärkeitä mediatisoidussa yleisössä, jolle on ominaista polarisaatio ja moralisointi.

Tämän luentosarjan lukuisat luennot tarjoavat käytännön yhteyden teoriaan. Esimerkiksi professori tohtori Astrid Erll Frankfurt am Mainin Goethe-yliopistosta selittää, mitä muistikulttuurilla tarkoitetaan, kun taas tohtori Mathias Becker Cambridgen yliopistosta työskentelee tekoälyn tukemien antisemitismin analyysien parissa. Tällaiset tapahtumat pyrkivät löytämään tasapainon tieteellisen etäisyyden ja poliittisen aseman välillä.

Kulttuurienvälisen koulutuksen liittovaltion kongressi

Toinen sosiaalisen monimuotoisuuden kannalta tärkeä tapahtuma on liittovaltion kulttuurienvälisen koulutuksen kongressi, johon ilmoittautuminen tapahtuu ulkoisen verkkosivuston kautta. Säännöllinen osallistumismaksu on 120 euroa, ja tarjolla on alennettuja 60 euron hintoja, jotka koskevat opiskelijoita, harjoittelijoita, itsenäisiä kulttuuritoimijoita, vapaaehtoisia, siirtoetujen saajia ja vaikeavammaisia. Todiste alennuksen saamisesta vaaditaan.

Sosiaalinen media ja muut alustat ovat mahdollistaneet tiedon saamisen asiantuntijafoorumeista etukäteen, jotta osallistumiseen voidaan valmistautua optimaalisesti. Kongressi on ihanteellinen tilaisuus vaihtaa ajatuksia muiden kulttuurimaiseman toimijoiden kanssa ja saada uusia näkökulmia ajankohtaisiin haasteisiin.