Pieni noctule merimies: Ymmärtää elinympäristöjen häviämisen tuulivoiman vuoksi Brandenburgissa!

Pieni noctule merimies: Ymmärtää elinympäristöjen häviämisen tuulivoiman vuoksi Brandenburgissa!

Äskettäisessä tutkimuksessa Leibnizin eläin- ja villieläintutkimuksen instituutin (Leibniz-IZW) tutkimusryhmä tarkasteli pienten noktulien (Nyctalus leisleri) elinympäristön käyttöä. Tämä kotoperäinen lepakkolaji on yhä enemmän riippuvainen asutuksista, koska sopivien yöpymispaikkojen menetys metsäkasveissa on ongelma. "Journal of Environmental Management" -lehdessä julkaistu tutkimus osoittaa, että lepakot löytävät suojaa ensisijaisesti vanhoista puista ja vanhoista rakennuksista, kuten kyläkirkoista.

Vanhoihin puihin ja rakenteellisesti runsaisiin metsiin nojaavalle nokkurille sopivien elinympäristöjen puute on merkittävä uhka. Tulokset osoittivat, että 32 noktulea Brandenburgissa oli varustettu GPS-loggereilla liiketietojen tallentamiseksi. Nämä tiedot vahvistivat, että lepakot suosivat rakenteellisesti runsaita tammimetsiä ja välttävät kuusimetsiä. Heidän asutusalueiden käyttö on siis reaktio sopivan asunnon puutteeseen metsässä.

Tuuliturbiinien aiheuttamat vaarat

Tuuliturbiinien aiheuttama vaara on erityisen hälyttävä. Nämä eivät ainoastaan ​​aiheuta kohtalokkaita törmäysriskejä noktulepakolle, vaan ne voivat myös johtaa lepakoiden houkuttelemiseen, mikä lisää törmäysriskiä. Federal Agency for Nature Conservation (BfN) korostaa raporteissaan, että monet lepakkolajit kärsivät elinympäristöjen häviämisestä ja törmäyksistä tuuliturbiinien kanssa.

Näiden vaarojen torjumiseksi tutkimuksessa vaaditaan kestävää metsätaloutta. Esimerkiksi asutuksissa tulee säilyttää vanhoja puita, joissa on paljon luolia. Uusia tuulivoimaloita ei myöskään suositella rakennettavaksi rakenteellisesti runsaiden lehtimetsien tai lepakoiden lähelle. Muita suosituksia ovat puun huolellinen poisto ja pidemmät kasvuajat, jotta suojellaan paremmin elinympäristöspesifisiä lajeja, kuten sipulia.

Toimintaa laskua vastaan

Parhaillaan on meneillään tutkimushanke, jossa kehitetään lajin toimintasuunnitelma noctule swiftille, jotta voidaan parantaa lajin epäsuotuisaa suojelutasoa, joka on FFH:n vuoden 2019 raportin mukaan osittain laskemassa. Keskeisessä roolissa on muuttoreittien tutkimus sekä taimitarhojen ja talviyhdyskuntien geneettisten rakenteiden analyysi.

Joulukuuhun 2025 asti kestävän ja Liittovaltion luonnonsuojeluviraston rahoittaman hankkeen tavoitteena on kuroa umpeen tietämysaukot noctule swiftin ekologiasta. Myös lajien levinneisyyden ymmärtämiseksi ja suojatoimenpiteiden kehittämiseksi tehdään työpajoja ja tietotutkimusta.

Uudentyyppisten matkapuhelinverkon kautta rekisteröityjen lähettimien käyttö lupaa myös antaa tärkeää tietoa lepakoiden vaellusreiteistä ja voi olla ratkaisevaa noctule swiftin säilymisen kannalta tulevaisuudessa. Tämän uhanalaisen lajin olemassaolon ja populaatiorakenteen varmistamiseksi pyritään tiiviiseen yhteistyöhön lepakkotutkijoiden kanssa.

Tieteellisen tutkimuksen, kestävän metsätalouden ja kohdistettujen suojelutoimenpiteiden yhdistelmä voisi luoda olennaisen perustan pienen nokkapuun suojelulle Saksassa. Lisätietoja lepakoiden kohtaamista haasteista on raporteissa BfN ja opinnot Leibniz IZW samoin kuin sisällä Lepakon suojaus suojatoimenpiteiden tärkeydestä näille tärkeille eläinlajeille.