Hoitokriisi: Maahanmuuttajat taistelevat tunnustamisen ja kotoutumisen puolesta!
UNI Europa valaisee 3.4.2025 hoitoalan haasteita ja mahdollisuuksia erityisesti hoitohenkilökunnan muutto- ja integraatiossa.

Hoitokriisi: Maahanmuuttajat taistelevat tunnustamisen ja kotoutumisen puolesta!
Saksan hoitoalalla on edessään valtavia haasteita sekä väestörakenteen muutoksen että alan rakenteellisten ongelmien vuoksi. [Europa-Universität] raportoi, että ammattitaitoisten työntekijöiden maahanmuutto nähdään usein ratkaisuna hoitoalan akuuttiin työvoimapulaan. Usein ei kuitenkaan keskity pelkästään ammattitaitoisten työntekijöiden määrään, vaan myös heidän työskentelyolosuhteisiinsa.
Aiemmat positiiviset mediakuvat, joissa kohdistettua muuttoliikettä mainostettiin onnistuneena esimerkkinä, nähdään yhä useammin eri valossa. Etenkin siirtotyöläiset sairaanhoitajat ovat pettyneet pätevyyden tunnustamiseen ja heille tarjottuihin mahdollisuuksiin. Monet ammattitaitoiset työntekijät, joilla on korkea koulutustaso ulkomailla, joutuvat usein "harjoittelijaksi" Saksassa, mikä kuvaa heidän odotustensa ja todellisuuden välistä ristiriitaa.
Muutos sairaanhoitajan ammatissa
Hoitoalan työoikeudelliset olosuhteet ovat kireät. Keskeinen ongelma on työajat, jotka eivät usein ole kestoltaan ja stressaantuneilta rajoituksilta. Asuinhoidossa, jossa suurin osa työvoimasta on yli 50-vuotiaita naisia, työlainsäädännön rikkomukset lisääntyvät ja ne jätetään enimmäkseen huomiotta. [bpb] korostaa, että vuoteen 2035 mennessä on todennäköisesti pulaa lähes 500 000 ammattitaitoisesta työntekijästä, kun taas nykyisten ja uusien työntekijöiden olosuhteet kiristyvät edelleen.
Yksi syy jatkuvaan pulaan on hoitoon liittyvä korkea henkinen ja fyysinen stressi. Terveys- ja hoitojärjestelmän säästö on johtanut suuriin aikapaineisiin ja riittämättömään hoitotyön taloudelliseen ja sosiaaliseen tunnustamiseen. Nämä tekijät eivät johda pelkästään tyytymättömyyteen, vaan myös suuriin vaihteluihin työntekijöiden keskuudessa.
Rekrytointi- ja integraatiostrategiat
Nykytilanne on johtanut siihen, että maahanmuutto nähdään strategiana hoitopulan torjumiseksi. [bpb] toteaa, että "Triple Win" -ohjelma, joka rekrytoi hoitohenkilökuntaa EU:n ulkopuolisista maista, on otettu menestyksekkäästi käyttöön viime vuosina. Esimerkiksi vuonna 2022 hoitoalalla työskenteli noin 23 000 mainittujen maiden kansalaista.
Mutta tie hoitoon on usein kivinen. Ulkomaisten tutkintojen tunnustaminen on erittäin monimutkaista. Asiantuntijaksi tunnustamisen edellytyksenä on saksan kielen taito B2-tasolla. Yrityksen tuen puute kotoutumista ja kieltenoppimista varten tarkoittaa, että monet maahanmuuttajat sairaanhoitajat joutuvat työskentelemään kykyjensä ja kykyjensä alapuolella.
Hoitoalan muuttoliikkeen odotuksia muokkaavat paitsi rekrytointiohjelmat myös tarpeelliset rakennemuutokset. Pätevyys- ja etenemismahdollisuuksien, työolojen ja työturvallisuuden parantaminen ovat välttämättömiä askeleita ammattitaitoisten työntekijöiden luottamuksen palauttamiseksi. Äskettäin julkaistussa politiikka-asiakirjassa korostetaan, että nämä näkökohdat ovat erittäin tärkeitä kaikille EU:n jäsenvaltioille.
Yhteenvetona voidaan todeta, että Saksalla on haaste paitsi rekrytoida uutta hoitohenkilökuntaa, myös integroida heidät kestävästi. Yhteistyö kaikkien toimijoiden välillä on keskeistä, jotta hoitoalan tilannetta voidaan parantaa kestävästi ja välttää uusien hoitokriisien uhka. Nähtäväksi jää, mihin poliittisella tasolla ryhdytään lisätoimiin näiden haasteiden ratkaisemiseksi.