Politiikkaa pienimmillemme: Lapset valloittavat demokratian KiPassa!

Politiikkaa pienimmillemme: Lapset valloittavat demokratian KiPassa!

Nykyään lasten poliittinen koulutus on tärkeämpää kuin koskaan. Se antaa nuorimmille mahdollisuuden tutustua demokratian ja osallistumisen perusteisiin. Lapsille tulisi antaa mahdollisuus osallistua aktiivisesti poliittisiin prosesseihin jo päiväkodissa tai ala-asteella. Potsdamin yliopisto kertoo esimerkkinä Babelsbergin evankelisen alakoulun lasten parlamentti (KiPa), jossa 20 lasta osallistui aktiivisesti kokoukseen ja keskusteli muun muassa makeisista lounaslaatikoissa, tyttöjen tasapuolisista leikkipaikoista ja wc-tilojen siisteydestä.

Tohtori Maik Wienecke Potsdamin yliopistosta korostaa, että lapset kohtaavat jatkuvasti poliittisia kysymyksiä jokapäiväisessä elämässään. Liikennemerkit tai ruoan ainesosat ovat arkipäiväisiä esimerkkejä. Tämä havainnollistaa, kuinka tärkeä yhteys todelliseen maailmaan ja useat näkökulmat ovat poliittisessa kasvatuksessa. Täällä lapset oppivat, että keskustelut, kiistelyt ja kompromissit ovat välttämättömiä.

Oppilaitosten rooli

äänekäs Päiväkodin pedagogiikka Päiväkoti nähdään sopivana paikkana poliittiselle kasvatukselle. Lapset ovat kiinnostuneita poliittisista asioista, esittävät kysymyksiä ja haluavat olla mukana päätöksentekoprosesseissa. Siksi on ratkaisevan tärkeää, että toimielimet tarjoavat sopivan rakenteen poliittisen koulutuksen edistämiseksi.

Schleswig-Holsteinissa vuosina 2001–2003 toteutettu mallihanke osoittaa, että poliittinen koulutus on mahdollista myös varhaislapsuudessa. Yli 900 lapselle ja 100 työntekijälle annettiin mahdollisuus oppia ja soveltaa demokratian periaatteita. Kansalaiskasvatus on ankkuroitu osavaltioiden koulutussuunnitelmiin, vaikka pääsy ja toteutus ovat usein epäjohdonmukaisia.

Osallistuminen avainasemassa

Lapsilla on oikeus osallistumiseen, mikä on kirjattu YK:n lapsen oikeuksien yleissopimukseen. Poliittisen kasvatuksen periaatteiden on siksi tultava käytännön kokemuksen kautta todeksi jokapäiväiseen päiväkotielämään. Tämä voi tapahtua päätöksiin osallistumisen, palautekulttuurin tai lasten aseman antamisen kautta.

Kansalaiskasvatus voi auttaa torjumaan äärinäkemyksiä ja lisäämään tietoisuutta yhteiskunnallisesta osallistumisesta. Max Droll huomauttaa, että opettajien ja vanhempien on välttämätöntä pohtia itseään opettaakseen lapsille oman äänensä ja osallistumisen tärkeyden.

Babelsbergin evankelisen ala-asteen viikoittaiset lasten johtamat luokkaneuvoston kokoukset ovat selkeä esimerkki näiden periaatteiden toteuttamisesta. Täällä tehdään päätökset, jotka sitten välitetään luokille, opettajille tai koulun konferenssille. Tämä tarkoittaa, että lapset kokevat suoraan, että heidän sitoutumisellaan on merkitystä ja että he voivat osallistua aktiivisesti ympäristönsä muokkaamiseen.