Vallankumous oikeuslaitoksessa: Kuinka tekoäly muuttaa perustuslaillista tilaamme!

Vallankumous oikeuslaitoksessa: Kuinka tekoäly muuttaa perustuslaillista tilaamme!

Digitalisaation haasteet ja mahdollisuudet ovat 8.10.2025 oikeuslaitoksen keskustelujen kohteena. Sähköisten tiedostojen ja automatisoitujen analyysiprosessien aiheuttamaa muutosta ei voida enää pysäyttää. Eric Witte, ZfRV:n akateeminen työntekijä, korostaa strategisten näkökohtien keskeistä merkitystä tekoälyn (AI) lainmukaisessa käyttöönotossa yrityksissä ja oikeuslaitoksessa. Tavoitteena on oltava perusoikeuksien, tietosuojan ja oikeudenmukaisuuden takaaminen ja siten luottamuksen vahvistaminen automatisoituihin päätöksentekoprosesseihin. [b-tu.de] raportoi, että EU:n jäsenvaltioiden on pantava tekoälylaki täytäntöön elokuuhun 2026 mennessä, jonka tarkoituksena on tehdä tekoälyn käytöstä turvallisempaa.

Tekoälylaki luokittelee sovellukset niiden riskipotentiaalin mukaan ja asettaa tiukat vaatimukset erityisen riskialttiille järjestelmille. Näyttävä esimerkki ongelmista, joita tekoäly voi aiheuttaa oikeusalalla, on COMPAS-järjestelmä Yhdysvalloissa. Sitä käytetään rikosoikeusjärjestelmän riskien arvioimiseen, ja vaikka se voi nopeuttaa prosesseja, siihen liittyy mahdollisia riskejä, kuten syrjintää ja avoimuuden puutetta. Witten mukaan COMPASin käyttöä ei pidetä Saksassa hyväksyttävänä, koska se on ristiriidassa oikeustutkimuksen tulosten kanssa.

Ihmisten rooli oikeusjärjestelmässä

Ihmisten ja heidän oikeudenmukaisuutensa tulee muodostaa oikeusvaltion keskeinen periaate, mukaan lukien oikeudenmukaisten tulosten tavoittelu ja avoimet päätöksentekoprosessit. Witte varoitti, että epäoikeudenmukaisuudet vaarantavat väestön luottamuksen toimielimiin ja itse perustuslailliseen valtioon. Cottbus Media Law Days, joka on osa maisteriohjelmaa "Business Law for Technology Companies (M.B.L.)" BTU Cottbus-Senftenbergissä, on tarkoitettu tarjoamaan tilaa tällaisille tärkeille keskusteluille. Tämä opintojakso on suunnattu erityisesti teollisuusinsinööreille, lakimiehille ja humanistisille tutkijoille, joilla on kokemusta teknologiayrityksissä oikeudellisten asioiden neuvomisesta tai käsittelystä.

Saksan kehityksen rinnalla Euroopan neuvoston tekoälysopimus hyväksytään 17.5.2024, mikä on uusi merkittävä askel tekoälyn sääntelyssä. dr-datenschutz.de korostaa, että tämän yleissopimuksen tavoitteena on varmistaa, että tekoälyjärjestelmät ovat yhteensopivia ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeusvaltion periaatteiden kanssa. Tämä säännöstö on tulosta 46 jäsenvaltion ja muiden sidosryhmien yhteistyöstä, ja se ylittää paljon kansallisia säännöksiä.

Haasteita ja poikkeuksia

Tekoälyyleissopimuksessa esitetään tärkeitä normeja, mutta kansalaisyhteiskunta arvostelee, että poikkeukset - erityisesti kansallisen turvallisuuden etujen ja tutkimus- ja kehitystoiminnan osalta - voivat vaarantaa ihmisoikeuksien ja demokratian periaatteiden suojelun. Euroopan tietosuojavaltuutettu ilmaisee myös huolensa yleisistä säännöksistä ja tiettyjen tekoälysovellusten erityisten kieltojen puuttumisesta.

Tässä yhteydessä Saksan liittohallitus loi tekoälylain 21. toukokuuta 2024 hyväksymällä tärkeän oikeudellisen kehyksen edistääkseen luottamusta tekoälytekniikoihin ja edistääkseen innovointia Euroopassa. [bundesregierung.de] selittää, että tekoälylakia pidetään maailman ensimmäisenä kattavana tekoälyä koskevina sääntönä EU:ssa, ja se noudattaa riskiperusteista lähestymistapaa. Suuremmat riskit edellyttävät tiukempia vaatimuksia perusoikeuksien suojelussa ja tekoälysovellusten läpinäkyvyyden varmistamisessa.

Seuraavat askeleet ovat ratkaisevia: EU:n jäsenvaltiot ovat velvollisia saattamaan tekoälylaki osaksi kansallista lainsäädäntöään. Saksa on asettanut tavoitteekseen toimia tekoälyteknologioiden johtavana paikkana perustamalla tekoälypalvelukeskuksia erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille. Tämä ei ainoastaan ​​vahvista taloudellista tilannetta, vaan myös optimoi oikeudelliset puitteet tehdäkseen oikeutta tekoälyn käytölle oikeudellisissa puitteissa.