Venäjän salaiset hyökkäykset: kuinka Saksa on uhattuna!

Venäjän salaiset hyökkäykset: kuinka Saksa on uhattuna!

Maanantaina 22. syyskuuta luetaan "Venäjä-verkosto – kuinka Kreml hyökkää Saksan demokratiaa vastaan" Euroopan yliopistossa Viadrina Frankfurtissa (Oder). Tilaisuus alkaa klo 18. Gräfin Dönhoff -rakennuksessa, huoneessa GD 102. Puhujana on tohtori Susanne Spahn, tunnettu itäeurooppalainen historioitsija ja valtiotieteilijä. Hänen luentonsa korostaa Venäjän vaikutusta Venäjä-mielisiä kantoja edustaviin poliittisiin voimiin Saksassa ja analysoi Moskovan strategioita Krimin liittämisestä vuonna 2014.

Aihetta pohditaan myös nykyisen geopoliittisen konfliktin kontekstissa, erityisesti mitä tulee Venäjän aggressiiviseen sotaan Ukrainaa vastaan. Painopiste on sellaisissa näkökohdissa kuin informaatiosota, disinformaatio, propaganda sekä sabotaasi- ja kyberhyökkäykset, joiden tarkoituksena on horjuttaa länsimaisia ​​demokratioita. Nämä havainnot perustuvat tieteelliseen analyysiin ja henkilökohtaisiin kokemuksiin, jotka tohtori Spahn jakoi kirjassaan "The Russia Network – Kuinka minusta tuli ymmärrys Venäjästä ja miksi en voi olla sellainen tänään".

Hybridisota ja sabotaasi

Venäjä on viime vuosina tehnyt yhä enemmän hybridihyökkäyksiä Saksaa vastaan. Näitä ovat muun muassa vakoilu, sabotaasi, drone-valvonta ja disinformaatio, kuten ZDF raportoi. Useat tapahtumat, mukaan lukien satojen autojen vauriot lopputalvella ruiskuttamalla rakennusvaahtoa pakojärjestelmiin, viittaavat mahdollisiin venäläisiin taustoihin. Euroopan turvallisuusvirastot ovat lisänneet valppautta tällaisten uhkien torjumiseksi Ukrainan sodan alkamisesta lähtien.

Bundeswehrin ylitarkastaja kenraali Carsten Breuer sanoo, että hybridihyökkäykset Saksaa vastaan ​​ovat nykyään arkipäivää. Venäjän taktiikka jää usein sotilaallisen konfliktin kynnyksen alapuolelle, mikä estää Nato-sopimuksen artiklan 5 mukaisen reaktion. Tästä varovaisesta strategiasta huolimatta monet Saksassa tuntevat sen vaikutukset, olipa kyse sitten kyberhyökkäyksistä tai suorista vakoilun tukemista sabotointitoimista, jotka vaarantavat yhä enemmän kriittistä infrastruktuuria.

Gerasimovin oppi ja sen seuraukset

Venäjän hybridisodassa pyritään yhdistämään sotilaalliset ja ei-sotilaalliset keinot. Ns. Gerasimovin oppi kuvaa tätä lähestymistapaa, joka välttää avoimen konfliktin riskin. Tätä strategiaa tukee ensisijaisesti Venäjän sotilastiedustelupalvelu GRU, joka vastaa myös salaisten operaatioiden toteuttamisesta. GRU:n yksikkö 29155 on tässä avainroolissa, ja se on tehnyt itselleen mainetta aiemmin sabotaasilla, kuten Montenegron vallankaappausyrityksellä vuonna 2016.

Venäjän tekniikat, mukaan lukien disinformaatio ja kyberhyökkäykset, ovat monimutkaistuneet ja lisääntyneet viime vuosina. Hyökkäykset vaaliprosesseja vastaan, kuten Yhdysvaltain vuoden 2016 vaaleissa, sekä väärennettyjen videoiden leviäminen Saksassa kuvaavat näiden tehtävien ulottuvuutta. Turvapiirit ovat jopa raportoineet droonien ylilentojen lisääntymisestä sotilaslaitosten ja teollisuusalueiden yli testatakseen puolustuksen reaktioita.

Tuleva lukutilaisuus ei siis toimi vain aiheen akateemisena tarkasteluna, vaan myös tärkeänä foorumina tiedemiesten, taiteilijoiden ja toimittajien väliselle vaihdolle. Osallistuminen tapahtumaan ei ole vain osoitus lisääntyvästä tarpeesta tietoisuudelle hybridiuhkista, vaan se voidaan nähdä myös osana laajempaa keskustelua demokraattisten instituutioiden tulevaisuudesta Euroopassa. Kaikki kiinnostuneet voivat ilmoittautua sähköpostitse osoitteeseen warsensing@europa-uni.de 15. syyskuuta mennessä.